Talon kellarista löytyneeseen Riihimäen lasipurkkiin uunin päälle on kertynyt kuohuviinipullojen korkkeja. Pino on vielä pieni, keräily hoksattiin aloittaa vasta loppukesästä. Kuivaa kuohuviiniä juodaan talossa aina kun kohdalle sattuu pienikin tilaisuus palkita taikka hemmotella itseään - useimmiten mitään erityistä syytä sen lipittämiseen ei edes tarvita.
Kynttilänjalkoja on kaksi, ne ovat peräisin maanmainiosta "Aika vanha" -nimisestä lahtelaisesta osto- ja myyntiliikkeestä. Asuin muinoin samassa talossa missä puoti sijaitsee ja ostin sieltä yhtä ja toista mattopiiskasta lähtien. Vieläkin kismittää etten tarttunut näyteikkunassa kerran olleisiin korkeisiin Festivo -kynttilänjalkoihin, ne olisivat lähteneet pilkkahintaan.
Meilläkin oli talon puolesta kellarissa noita suuria purkkeja, tai ovat itseasiassa siellä vieläkin.
VastaaPoistaKynttilänjalka on kyllä kaunis, kuten kuvakin.
Ja kuiva kuohuviini on aina paikallaan!
Kynttilänjalat hienot!
VastaaPoistaKuohuviini mulle appelsiinimehun kanssa sunnuntain aamupalalla. Samppanjapullo löytyy aina jääkaapista (miehen snobiutta)
Merja, kuohuviiniaamupala on vielä kokeilematta, laitan se oitis korvan taa :)
VastaaPoistaLiivia, purkkeja ei ole koskaan liikaa, niitä on hyvä olla kellarissa reservissä, eikös?
Tiedätkö kynttiläjalan merkin? Aivan ihana.
VastaaPoista