Välillä aarteet löytyvät ihan omasta komerosta - olin unohtanut mökin siivouksen alkaessa ruokaomeron perukoille tuuppaamani emalikattilan ja siihen passelisti sopivan kukikkaan kannen niille sijoilleen. Vappuna komeroa siivotessani löysin ne, ja luulenpa että uusi suosikki tiskiveden keittoon on löytynyt.
ihana kattila <3
VastaaPoistaHuomasin, että minulle oli käynyt juuri samoin, kun ihmettelin kaikkia tavaroita vanhan mökin kaapissa :-)
VastaaPoistaOnpas soma kattila. Ja soma on tuo hellakin. Mulla on ollut tuollainen parissakin (vuokra-)asunnossa, toimivuus niissä ei kyllä ollut ihan huippuluokkaa, mutta ulkonäkö sitäkin viehättävämpi :)
VastaaPoistaIhana kattila. Ottaisin myös omaan keittiööni!
VastaaPoistaMiten sulla on noin ihana hellakin, kattiloista puhumattakaan!
VastaaPoistaKyllä kelpaa häärätä noin suloisen hellan ääressä! Kattilakin on mainio=)
VastaaPoistaOnnittelut kuukauden blogi-nimityksestä!
VastaaPoistaUpea kattila, ihana blogi!Aah! Palaan varmasti :)
VastaaPoista-Anna :)
Hei Vihreän talon ihminen! Löysin blogiisi, täällä näyttää jotenkin tutun oloiselta. Olen aloittanut juuri saman tyyppistä projektia.. ihanaa on! Sun maalaistalosi näyttää kauniilta, teet kaikkea todella hyvällä maulla!
VastaaPoistaHei, tuntemattomilla blogivesillä seilaten löysin blogisi ja ihastuin! Ihanalta kuulostaa ja näyttää sekä kaupunki- että maalaiskotisi. Tulen seurailemaan touhujasi :)
VastaaPoista