Joulu-ukko

Aaton jälkeinen auvo: hyasintit puskevat tuoksua ja lahjakirjoja lehteillään täkin alla. Sanomalehtikääreistä avatut lahjat ovat siellä täällä ihailtavina ja käpisteltävinä. Olohuoneen pöydälle, näkyvimmälle paikalle asetin ukkoni antamat hienot lahjukset; vaaleanpunaisen Vitriini-rasian ja superhienon Saara Hopean tarjoilusetin. Hypistelen niitä aina kun kävelen ohi.

Pukki toi myös toivomani Retroaarteet-kirjan ja ostin itse itselleni lahjaksi (köh köh) tuon K niinkuin koti. Oivia opuksia molemmat.

My husband gave me the most beautiful christmas gifts; a pink Vitriini glass display cabinet by Anu Penttinen for Iittala and the most elegant vintage serving set with two glass bowls on a wooden tray by Saara Hopea.

Kuusenkoristeet

Muistan lapsuudesta kun äiteeni eräänä jouluna ehdotti että kaikkien perinteisten tilpehöörien sijaan kuusi koristeltaisiin minimalistisesti pelkästään punaisilla lakkaomenilla. Sehän ei missään tapauksessa käynyt minun ja siskoni mielestä laatuun. Kuusessa olisi oltava jokaikinen perinnekoriste ja kimallenauhat, muuten se ei olisi joulukuusi. Taisimme tuolloin voittaa koristekädenväännön ja ihana, kaikenkirjava dekoratsuuni toteutettiin sinäkin jouluna.

Paljon on vettä virrannut Vantaassa ja tähän on tultu. Vihreän talon pihasta kaadettu kuusi ei tänä jouluna kaivannut muuta ylleen kuin punaiset huopapallerot. Ja mikä hämmästyttävintä, olen ne omin pikku kätösin huovuttanut. Minä joka remontoin, sahaan, raivaan, maalaan, hion ja jynssään mielelläni, mutta harvemmin osaan rauhoittua nykertämään. Työtoveri opetti tyhy-toiminnan nimissä tekniikan ja sitten iltapuhteina pyörittelin parisenkymmentä palleroa. Kyllä on kelvannut kuusta tuijottaa.

Our christams tree is surprisingly minimalistic this year; nothing but self made red felt balls.

Joulua, joulua

Nyt laitetaan vihreässä talossa tuli tuikkuun, villasukat jalkaan, glögi kattilaan, manteli piiloon ja konvehti poskeen. Rauhaisaa joulua!

Time to light the candles, warm up glogg, hide an almond in christmas porridge and let chocolate melt slowly in the mouth. Merry Christmas, y´all!

Kuvat/photos Lady Dada

Loputkin kirppislöydöt kyökin pöydällä

Ystävä kerää Nanny Stillin Kehrää ja minä Riihimäen lasin lumihiutalekuvioisia juomalaseja. Maaseutumatkalla molemmille löytyi keräilykohteita neljän lasin tornit. Yritämme pitää kiinni periaatteesta että näitä ostetaan vain jos löytyy ökyhalvalla, ehdottomasti mieluiten alle 50 senttiä per lasi - johtuu siitä että kaapeista löytyy komiat sarjat jo ennestäänkin.

Taitaa olla Riihimäen lasia tuokin kirppikseltä löytynyt korkkikorkkinen hiekanruskea lasipurkki, sen saanee lahjaksi ystävän ystävä. Napakat niput sopuhintaisia Sorsakosken aterimia päätyvät ystävän itsensä kyökkiin.

Even more flea market finds on the kitchen table: old finnish steel cutlery and 60´s or 70´s finnish glass tumblers, for example. Amazing what you can find for only a few euros.

Kätevän emännän seinäkalenteri

Ompelukoneaheinen, käsinveivattava seinäkalenteri oli ompelutaitoisen maaseutumatkaseuralaiseni kirppisostos. Kalenterin omistajassa pitääkin olla ehtaa emäntäainesta että muistaa joka päivä kääntää mittariin oikeat lukemat  - minulta unohtuisi ihan taatusti.

Old Pfaff calendar is my friend´s flea market find.

Joululahjoja kirppikseltä, osa 4

Tämä taannoisella maaseutumatkalla tehty  joululahjalöytö päätyi suorin vartaloin uudelle onnelliselle omistajalleen ilman sen kummempia paketointeja ja aaton odotuksia. Tanskalaisen Digsmedin soma tarjoiluhässäkkä maksoi järjettömän vähän, vain muutaman euron. Astiat ovat savunharmaata lasia ja tarjotin ehtaa teakiä, kunto moitteeton.

I found this danish Digsmed teak tray with grey glass dishes at a flea market for a couple of euros, what a bargain! A friend I was with wanted it so bad I decided it would make a perfect early christmas present.

Perinteinen maaseutumatka

Teimme ystävän kanssa jo toisen kerran vuotuisen, talvikuukausien kirppistely- ja maaseutumatkan - sovimme että voi jo puhua perinteestä. Perinteen mukaan mökkimatkalla kolutaan pikkupaikkakuntien kirpputoreja ja sitte syödään hyvin ja nostetaan malja tehdyille löydöille. Isutaan kyökissä, kuunnellaan iskelmäradiota ja katsellaan kun ulkona toivottavasti sataa hiljalleen lunta. Lumisade tuli kuin tilattuna tälläkin kertaa, vaikka kaupungista lähtiessä räimi uhkaavasti vettä.

Kyökin pöydällä onkin reissun löydöistä osa, laitan niistä pian tarkemmin kuvia. Löytöjen joukossa oli vielä pari joululahjaostostakin, nyt alkavat olla kaikki tarvittavat lahjukset hankittuina.

The annual winter flea market trip to the countryside has maybe become a tradition: my friend and I went on it for the second time already.

Mäntyportaiden maalaus 2

Avot, sitten mäntyportaiden maalausprojektin jälkeen-kuvaan! Männyn keltaisuus on vaihtunut mukavan viileään vaaleaan harmaaseen. Portaat eivät enää varjosta olohuonetta vaan ovatkin oikeastaan valaiseva elementti. Mahtavaa. Ensin portaiden lakkapinta hiottiin kevyesti ja sitten maalattiin kolmeen kertaan Betolux Aqualla. Kaoliini on sävynä hyvin haaleasti harmaa, eron valkoiseen hoksaa tuossa kuvassa ehkä parhaiten pöydän ääressä olevan valkoisen wieniläistuolin  selkänojasta.

What a difference, the yellowish wooden staircase is gone and a nice pale shade of grey is now making our livingroom look a lot better.

Mäntyportaiden maalaus 1

Meillä tönöttää kaupunkikodin olohuoneen nurkassa tuollainen mäntypuinen portaikko. Jo torppaa ostaessa päätimme että rappuset on pian maalattava, kellertävä lakattu mänty ei oikein sovi mihinkään kalusteeseen eikä oikein rimmaa tuon lattiankaan värin kanssa. Mutta minkä väriseksi sitten? Ihan vitivalkoista emme halunneet vaan ennemminkin vähän harmahtavan sävyn. Mutta kun niitä harmaita on ehkä miljoona erilaista ja kaikessa neutraaliudessaan ovat niin kovin arvaamattomia. Pitkän pähkäilyn jälkeen päädyttiin postimerkin kokoisten värimallien äärellä arpoessa Tikkurilan Tunne väri -kartan Kaoliiniin. Näissä kuvissa on portaikon ympäristö jo raivattu tyhjäksi romuista maalaamista varten ja kohta pääsen postaamaan jälkeen-kuvia. Näin illan hämärässä Kaoliini vaikuttaa portaikon pinnassa ihan nappivalinnalta, saapa nähdä onko aamulla vielä mieli sama.

Painting the staircase at home in the city, here are the before -pictures. The yellowish pine wood doesn´t really go with the wooden floor - or anything else in the apartment for that matter. After looking at tons of paint color samples we chose this pale greyish tone. We´ll see how it works very soon.

Joululahjoja kirppikseltä, osa 3

Tässä postissa ei lahjalöytöjä tehdä kirppikseltä, vaan Huuto.netistä. Nettihuutokaupat ovat pullollaan lahjaksi passaavaa vanhaa tavaraa ja vielä ehtii mainiosti huutaa jouluksi. Ja jos Huuto.net on aarreaitta, niin entäpä sitten kun etsinnät laajentaa eBay:hin? Laitan tähän nyt muutaman esimerkin hienosta Huuto.netistä löytyvästä esineestä jotka saattaisin itse kääräistä pakettiin kuusen alle. Huikkailkaahan tekin vinkkejänne kommenttilootaan!

Suomalainen designlasi on mun mielestäni aina hieno lahja ja Huuto.net on sitä väärällään. Esimerkiksi näitä Saara Hopean näppyläkulhoja on siellä useimmiten runsaasti, etenkin turkooseja, kirkkaita ja koboltinsinisiä. Hakusanaksi vain näppyläkulho ja johan löytyy.

Christmas gift shopping at online marketplaces.  Here are some present tips from the finnish Huuto.net. There is still plenty of time for delivery before christmas!

Keittelen teeveteni kirppikseltä ostetulla vanhalla Heikki Orvolan suunnittelemalla Arabian emalipannulla. Se on kaunis, vankkatekoinen ja olisi mitä mainioin  joululahja. Samanmoinen, aivan iskemätön ja alkuperäisen pakkauksen kera, löytyy tuolta. Aivan uudenkarheaakin vanhaa tavaraa siis toisinaan löytyy, jos arveluttaa antaa lahjaksi jonkun jo käyttämää.

Itse ainakin riehaantuisin jos lahjapaketista löytyisi vanha opetustaulu. Niitäkin on huuto.netissä paljon, hintaa muutamasta eurosta ylöspäin. Kalleimmasta päästä lienevät ihanat mustapohjaiset Ebba Masalinit, mutta edullisempiakin hienouksia löytyy: esimerkiksi tämä saksalainen teollisuusmaisema, jollainen roikkuu myös ihanan Immaterialistin kotona.

Ja sitten tietenkin ihanaiset Raija Uosikkisen suunnittelemat Kalevala-vuosilautaset. Niiden hinnat alkavat Huuto.netissä reilusta kympistä ja varmaankin miltei kaikkia vuosia on saatavilla. Lahjaksi voisi valkata vaikkapa saajan syntymävuoden lautasen, taikka täräyttää samoilla postikuluilla yhdeltä myyjältä useamman sarjaksi seinälle. Hae hakusanoilla "Uosikkinen kalevala", tuolta löytyy.

Joululahjoja kirppikseltä, osa 2

Jatkoa edelliselle postaukselle seuraa, toinen kirppikseltä ostamani joululahjus on soma vanha tanskalainen maustepurkkisetti. Metallisissa purnukoissa on nokkelat käännettävät kannet joissa on useamman mausteen nimi. Jokaiselle purkille on paikkansa simppelissä seinätelineessä. Hauska pieni lahja irtosi muutamalla kolikolla.

Another christmas gift I bought at a fleamarket: old danish set of tins for spices.

Joululahjoja kirppikseltä, osa 1

Olen ajatellut täksi jouluksi tehdä lahjaostoksia mahdollisimman paljon kirppiksiltä. Hankin lahjuksiksi jotenkin mielummin käytettyä ja vanhaa, se tuntuupi nyt omemmalta kuin uuden tavaran poimiminen tavaratalojen kimalluksen keskeltä. Kirppisten lisäksi suuntaan osto- ja myyntiliikkeisiin ja koluan Huuto.nettiä tarkkaan. Oikeastaan ne ovat aika mainioita lahjojen ostopaikkoja; valikoimaa ei voi mitenkään etukäteen tietää ja siksi ei voi siis myöskään etukäteen miettiä mitä kullekin antaisi. Oikeanlaiset esineet tulevat vastaan jos tulevat ja ideat lahjoista syntyvät sitä myötä. Tässä yksi tämänvuotisista lahjalöydöistäni, saattapa olla että postaan vielä jokusen lisääkin.

Lahtelaiselta kirppikseltä löytyneet ruskeat Tuikut ovat Arabian valmistamat ja Heikki Orvolan suunnittelemat. Suurempaan sopii tavallinen kippotuikku taikka pieni kynttilä, pienemmässä on kolo vain pienelle kynttilälle. Vaikka kirppislahjojen etsimiseen kuluu ehkä enemmän aikaa, saattaa sopiva hinta palkita etsijän vaivannäön. Näiden kauniiden lasituikkujen hinnalla ei Iittalan kaupasta kovin kummoista uustuotanto-ostosta olisi saanut.

Flea markets, second hand shops and online marketplaces are excellent for christmas gift hunting. Here´s my latest flea market gift find, two Arabia tea lights designed by Heikki Orvola.

Aamutulilla

Vattu yrittää vallata takapihan. Tai ei yritä vaan valtaa, se on nielaissut jo kaksi viinimarjapuskaa. Olen mietiskellyt laiskasti miten sen voittokulkua voisi hillitä. Vai antaisko olla vaan? Ei mulla varsinaisesti takapihan suhteen mitään suuria suunnitelmia ole, voisi ihan yhtä hyvin olla villivatukko.

Lintuhäkkilamppu roikkuu jo paikallaan makuuhuoneen katossa, mutta töpselin naaraspuoli on vielä hankkimatta. Ehkä kevväämmällä.

Burning wood in the stove and thinking about what to do with the out-of-control wild raspberry bushes in the backyard.

Paluu bloggeriin

Jo hetken on ollut ikävä entisiin aikoihin. Divaaniblogit on hieno sisustusblogikeskittymä ja siinä on ollut (ja on!) ilo olla mukana. Tällaisia paikkoja joissa mainioita sisustusblogeja kerääntyy lukijain löydettäviksi soisi olevan enemmänkin. Blogeja on niin paljon että uusien hyvien tuttavuuksien etsiminen runsaudesta on toisinaan vaikeaa.

Olen nyt sopinut että Vihreä talo jatkaa Divaaniblogeissa vielä tammikuun loppuun. Ja hyvillä mielin jatkaakin, kaikki on täällä porukkaa myöten mainiota. Sitten palaan takaisin bloggeriin jatkamaan näitä romuhorinoitani entiseen tapaan itsenäisenä talollisena.

Toivottavasti seuraatte mukana paluumuutossa. Ilmoittelen siitä vielä lähemmin sitten tammikuussa.

This blog will be moving back to blogger in the end of January. I´ve loved blogging in Divaaniblogit, but at the same time I miss my days of independence. I´ll let you know more when the time of the move arrives in January. Until then I´ll be happily posting here.

Pizzaperjantai

Ystävä väänsi nerokkaan taikinan, josta sai vanutettua millinohuita, uunissa rapsakaksi paistuvia pohjia. Ohjetta ei suostunut kirjoittamaan, kun kuulemma taikina pitää tehdä näppituntumalla. Mutta jauhoina oli ainakin vehnän lisäksi grahamia rapsakkuutta lisäämässä. Taikinan lisäksi ystävän antama paisto-ohje osoittautui hyväksi: uunin pitää pizzoja paistessa olla niin kuuma kuin nupeista lähtee. Kyökin vanha hella taisi pystyä pyöreästi 280:n asteeseen, hyvin toimi. Kuvissa valmistuu klassikkolätty miehen suosikkitäytteillä: ananasta, homejuustoa ja kanaa. Mun suosikissani on keltaista paprikaa ja artisokkaa.

Baking pizzas in the old oven with a friend´s unbeatable dough recipe.

Kirpputorin koni

Edellisessä postissa kirjoitinkin Mokon peltipeurasta - se sai taannoin kirppikseltä seuraa. Intensiivisen sininen peltinen lehmä/hevonen/aasi maksoi vitosen ja jaksaa kantaa yhtä kynttilää. Nyt kynttilä on valkoinen mutta vaihdan sen timakamman väriseen kunhan se palaa loppuun.

Blue metal cow/horse/donkey candle holder is a fleamarket find. It might even be a distant relative to the deer chandelier in my previous post.

Peltipeura

Moko möi joskus vuosia sitten satumaisen näköisiä, peltisiä peura-kynttelikköjä. Muistan kuinka haaveilin omasta peltipeurasta ja ynnäilin opiskelijana vähiä rahojani ja mietin riittäisivätkö ne sellaisen ostoon. Peura oli kuitenkin sen verran hintava että hylkäsin haaveen ja jätin ostamatta. Kyntteliköt hupenivat myymälän hyllyltä ja lopulta oli jäljellä enää kaksi. Ja kun niitä oli enää vain kaksi, laittoi myyjätär niihin lappusen joka lupasi hinnasta puolet pois. Otin toisen mustista metallikaunottarista siltä istumalta kainalooni ja vein kassalle.

Ostos osoittautui aikaa kestäväksi; peura on kulkenut mukanani kodista toiseen jo ehkä yli kymmenen vuotta ja yhä vaan enemmän siitä tykkään. Värkkäsin sen sarviin juuri uudet enkelikellon kynttilät, jotka menevät aina sen verran killiin että niitä polttaessa steariinia tippuu pitkin peuran selkää.

I bought this deer chandelier maybe over ten years ago and still love it. I remember thinking long and hard about buying it, the price was way over my student budget. When it went on sale for -50% I didn´t hesitate to grab it and count my pennies at the cash register.

Iltahämy

Onhan toki niin että pimeä tulee nyt aikaisin ja kestää luvattoman pitkään. Ja niinkin on että valokuvaaminen keinovalossa ei suju yhtä mutkitta kuin päivänvalossa. Mutta minä tykkään tuhnuisista väreistä ja kellansävyistä jotka tarttuvat syys- ja talvi-iltoina kameran kennoon. Sellaistahan se tunnelma on, hämärää, lämmintä ja turvallista.

Dark evenings in the autumn and winter are just perfect for burning candles and enjoying the cosy atmosphere under a blanket.