Aamiaisella on juhlavaa juoda mehua jalallisesta, suurikokoisesta lasista. Kirppikseltä ostetut Oiva Toikan Pioni -lasit ovat olleet kovassa käytössä. Riihimäen lasin lumihiutalekuvioiset juomalasit ovat ikuinen keräilykohteeni ja niitä on kertynyt kaappiin parinkymmenen sentin kappalehintaan jo nelisenkymmentä.Yleensä niitä on näkynyt kirppiksillä kohtuullisen usein, mutta viimeaikoina harvemmin. Ovatkohan Suomen lumihiutalelasivarannot pikkuiljaa ehtymässä?
Dishes drying on the kitchen table after washing up.
Oi miten ihant tiskit! Voi miten odottelen kesäkotielämää ja käsitiskejä!
VastaaPoistaNe lumihiutaleet taitaa olla kohta kaikki sun varastoissa...
Ne lumihiutaleet, jotka on ehjiä, on varmaan sulla. Meilläkin on ollut noita mökillä, mutta ne alkaa kaikki olla reunasta lohkeilleita. :(
VastaaPoistaMun tiskit aika harvoin näyttää yhtä hehkeiltä kuin noi ylemmän kuvan riemunkirjavat kaunottaret. Ehkä son se maalaisilma?
VastaaPoistaEn varannoista tiedä, mutta teidän köökki on ihana, kerrassaan raikas ja keväinen, tuli oikein iloinen mieli kuvia katsellessa, mukavaa ja inspiroivaa ensi viikkoa.
VastaaPoistaSukujuhliinko noita keräilet kun sulla noin monta on? :)
VastaaPoistaHahaa, juu saattaa olla että valtaosa laseista on jo mun kaapissani! :) En vain raaski jättää kirppikselle jos näen ehjän ja edukkaan lumihiutalelasin. On ne pariin kertaan olleet kaikki yhtäaikaa käytössäkin, kun on ollut isot kesäjuhlat.
VastaaPoistaIhanaa miten kaikki nuo värit sopivat yhteen kaikessa kirjavuudessaankin! Niin kesäisät, ah ihanaa, pian se on täällä.
VastaaPoistaNiinkun on myös torit ja peräkärrykirppikset josta lumihuitaleitakin ehkä löytyy lisää! :)
Osa lumihiutaleista on täällä mun kaapissa :-) Mulla on myös sellaista toista kuviota joka ihan selvästi samaa sarjaa, mutta "viirut" on pystyssä eikä tähtinä ja niiden kärjissä ne samat pallukat. Jos tosta selostuksesta nyt voi tajuta...
VastaaPoistaJoo Lyde, tiedän mistä puhut! Nekin on tosi kauniita, on pitänyt jarrutella etten ryhdy niitäkin kaappeihin hilloamaan :D
VastaaPoistaOnpas sinulla ihastuttava blogi! Kauniita retrojuttuja ja räsymattoja.
VastaaPoistaKauniita ihan kaikki!
VastaaPoistaVai sinne ne lumihiutaleet ovat menneet, kun tuntuu, ettei niitä löydy enää mistään! Muutamaa kaipaisin...!;)
VastaaPoistaKauneutta voi nähdä missä vaan... Kiitos tästä maailmasta, johon viet meitä!
VastaaPoistaTäälläpäin Suomea lumihiutaleita vielä löytyy. Pikkupaikkojen kirpsat ovat niin mehukkaita kertakaikkiaan!
VastaaPoistaIhanan näköinen tiskivuori - palkinto tehdystä työstä :)
Lumihiutaleita kerää varmasti sinun ansiosta nyt useampikin ihminen =) että ei ihme jos varannot ehtyvät. Omaankin hyllyyn niitä on kertynyt jo 15, tosin ovat käytössä työhuoneella eivätkä kotona. Ikävä kyllä rikoin niistä yhden pari viikkoa sitten, kun pinossa olleet lasit tarttuivat toisiinsa kiinni. Reunasta lohkesi pienet palat, mutta pistin teräviin reunoihin vähän kirkasta kynsilakkaa ja tein siitä kynäpurkin. Hukkaan ei siis mennyt sekään lasi.
VastaaPoistaOi! Lumihiutalelasit ovat lapsuudesta tuttuja, ne olivat mehulaseina mamman luona. Nyt kun mamma on nukkunut pois, niin vaaliin niitä rakkaudella omassa kaapissani. Itsetehty viinimarjamehu vaan maistuu parhaalta niistä.
VastaaPoistaT:Ainu