Verkon kohot

Tovi sitten sain lahjaksi pienen pussin jonka sisällä olevien esineiden eräs mukava henkilö ajatteli sopivan vihreään taloon. Ja kylläpä vain sopivatkin. Kuistilla roikkui jo taloa ostaessa ikuvanha konjakkipullo, joka muistuttaa vanhaa verkon kohoa. Lahjapussukasta löytyi kaksi ihan ehtaa vihreää verkon kohoa jotka sopivat konjakkipullon seuraksi niin hyvin että voisi luulla niiden aina roikkuneen kalpean vaaleanpunaista seinää vasten.

Old glass fish net floaters hanging on the pale pink wall at the porch.

Tomaatti, mansikka ja laventeli

Jo vain mainiosti kasvavat kuormalavan kauluksissa mansikat, tomaatit ja laventelit. Mansikkosato oli pieni mutta makia, tomaatteja sen sijaan näyttää tulevan kelpo satsi. Laitoin kasvien juurelle tuollaista Kekkilän olkikatetta ja mukavahan se oli mullattomia mansikoita olkipediltä poimia - oljen seassa olleet viljan siemenet tosin itivät istutuslaatikossa riehakkaasti ja kitkemishommia piti harrastaa taajaan. Kuvat ovat parin viikon takaa, laventeli on sittemmin ottanut huikean kasvuspurtin ja pukkaa nyt kukkaa.

My very own home grown tomatoes, strawberries and lavenders!

Varjoisa paikka ruokapöydälle

Jo tovi sitten rakentelimme ruokapöydän pihamaalle, nyt sille värkättiin myös oma varjoisa sijansa. Vaahteran ja kuusten kainalosta sommiteltiin sopiva paikka puiselle "tanssilavalle" ja Ikeasta löytyi pelkistetty, valkoinen katos. Tanssilavan painekyllästetty puu on vielä sävyltään vihertävä mutta saanee ensi keväänä pöydän tapaan luonnonharmaan puuöljyn pintaansa. Pimeitä elokuisia iltoja aatellen ripustan vielä kattoon talvivarastosta kaivamani jouluvalot ja viritän pöydän ylle hyttysverkon.

A place for outdoor dining in our garden; the table is self made, chairs and white canopy from Ikea.

Yksin maalla

Verkkaista saunan lämmitystä, metsän ihmettelyä, pihan kukkien vahtaamista, hitaasti kuluvaa aikaa. Kahvikupillinen, voileipä, lasi viiniä ulkona päivänvarjon alla. Iltakävely pihatiellä paljain jaloin. Sängyssä kaikki talon tyynyt ja kolme täkkiä.

Sometimes I spend time in the country house alone.

Kehystetty

Tämän piti olla kuva tapetinpaloista, mutta ne lörpsähtivät kesken poseerauksen. Olkoon sitten kuva siskon harjoitustyönä maalaamasta Gallen-Kallela -kopiosta vanhojen kehysten kehystämänä. Kehykset nojailevat lipaston päällä seinään ja keskellä on naula johon voi mielensä mukaan ripustaa kulloinkin passelin kuvan taikka esineen - mikä nyt milloinkin kehystämisen arvoiselta tuntuu.

Old frame and a copy of an Akseli Gallen-Kallela painting by my sister.

Tapettia, tapettia

Kalliossa haahuillessa kävin Tapettitalossa hakemassa kolme mallipalaa seinäpapereista joita en ole saanut pois mielestäni. Valkoista Juhannusruusua ehkä maalle ja harmaapohjainen Ken kiuruista kaunein kaupunkiin, kunhan muuton aika koittaa. Pinkkiä juhannusruusua en suunnitellut mihinkään mutta pyysin palasen silti; tuo väritys on mielestäni kaunis kuin karkki.

The finnish wallpaper company Tapettitalo is worth a visit if  You´re looking for beautiful vintage wallpapers. I got these three samples from their shop in Helsinki.

Pihan punaiset

Kesä on siinä vaiheessa ettei mihinkään ole kiire. Kaikki hommat maalla tulevat viipyillen tehdyiksi, jos ollenkaan. Nurmen niitto keskeytyi oitis kun näkökenttään osui pihan laitamilla metsämansikkaesiintymä. Sammutin leikkurin moottorin ja kykin hyvän tovin marjoja poimimassa. Potkaisin kuumat kumisaappaat jalasta ja viilensin varpaita.

Cutting the grass and stopping every now and then to pick some wild strawberries.

Modernit ovet

Suurin osa vihreän talon ovista lienee modernin himossa levyllä päällystettyjä peiliovia. Levyjen pinnassa voi erottaa siistit vaakasuorat naularivit ja oven syrjää katsoessa näkee poikkipuiden kiinnityspaikat. Kaikki alakerran ovet on levytetty, mutta yläkerran kahdelle ovelle uudistukset ovat aikoinaan jääneet tekemättä. Katselen näitä kahta ovea aina sillä silmällä; pitäisikö alakerran ovistakin levyt poistaa? Mutta entä jos levyjen alla ei johtolankojen vastaisesti olekaan peilikaunottaria vaan vainen levyjä varten värkätty runko? Ja toisaalta pidän noista simppeleistä sileistä ovista, nekin kertovat omasta koristeellisuuksia karsivasta ajastaan.

Thinking about maybe renovating some doors in the house. Which ones do You like better, the ones above or under?

Lähiruokaa naapurin pellosta

Naapurin ihana rouva toi pussillisen justiinsa omasta pellosta nostamiaan pottuja - son laitettava lähiruoka tulelle!

My neighbour brought a bag full of potatoes fresh from their own field.

Vanha ja kaunis

Siinä hän on, löytölipasto jököttää keskellä lattiaa olohuoneessa maaseudulla. Muutaman viikon kuluttua muutamme kaupungissa asunnosta väljempään ja lipasto löytänee paikan uudesta kodista. Sitä ennen ihailen sen kurinalaisen yksinkertaisia yksityiskohtia aina kun makoilen salongin sohvalla. Ja laatikoiden paperoinnit saavat tietenkin jäädä.

My latest thrifted find in the livingroom.

Ostin lipaston

Lähdin ostamaan talouspaperia, tulin takaisin vanha lipasto auton takakontissa. Se on kokopuinen, komean kokoinen, viisilaatikkoinen ja jyhkeä. Yksinkertainen, krumeluuriton ja mustin vetimin varustettu. Niin painava että oli otettava kaikki viisi laatikkoa pois jotta jaksoimme kirppiksen myyjättären kanssa kantaa sen ulos. Ja isoimmissa laatikoissa on niin kauniit paperoinnit, jokaisessa erilainen kuvio ja väri. Hyvin tuhlattu 50 euroa. Talouspaperinkin muistin!

I went out to buy a kitchen roll, but came back with this beautiful thrifted old wooden dresser.

Vastustamattomia kuvia

Olen jo aiemminkin vouhottanut ystäväni Marianne Niemisen mahtavan kauniista maalauksista, joita kotonanikin on muutama.  Jos kohta joku haluaa nähdä niitä lähietäisyydeltä, on maalauksia näytillä 12.7. alkaen reilun parin viikon ajan Take Away-näyttelyssä Galleria Johan S.:ssä Helsingissä. Vastustamattomia kuvia voi myös katsastella lisää Mariannen Maalattua-blogissa.

Kuvat maalauksista Marianne Nieminen, kaikille avoin kutsu avajaisiin Galleria Johan S.

(Sivumennen sanoen, omaan silmääni ainakin näyttää tämä nykyinen kommenttiboksi aika monisyiseltä, itse saattaisin monien täyteltävien lokeroiden äärellä lannistua ja jättää vallan kommentoinnin sikseen. Mutta kommentin jättäminen onnistuu mutkikkaasta ulkoasusta huolimatta edelleen mainiosti ilman että tarvitsee naputella kaikkia tietoja sähköpostiosoitteesta kotisivustoon; kysyttyjä luukkuja voi surutta jättää tyhjäksi, niiden täyttely ei ole pakollista.)

Wonderful paintings by finnish artist Marianne Nieminen. Go check out her painting blog!

Aurinkopeti

Etsiskelin alkukesästä aurinkopetiä puutarhaan, mutta kovin hintavia olivat penteleet. En oikeastaan kaivannut mitään kummallisia kommervenkkejä, en säädettävää selkänojaa enkä renkaita alle - ja näytti olevan niin että mitä yksinkertaisempi lepopenkki, sen kalliimpi. Tämä itsevärkätty makoilupaikka maksoi vain ruuvien hinnan verran, muutaman euron. Laudanpätkät löytyivät omista jämävarastoista, esimerkiksi sopivat pätkät säleiköksi jäivät viime kesänä yli terassia rakentaessa. Petin mitat ovat 200x80cm, korkeutta on noin 35 cm. Ei säätömahdollisuuksia, ei krumeluuria, niin painava että siirtämiseen tarvitaan kaksi käsiparia.  Ja on jytky, ei nitku eikä keikkaa. Istuskelemaan mahtuu mukavasti neljäkin ja makoilemaan leveästi yksi. Tuli testattua että toimii hyvin myös japanilaishenkisenä ruokailupöytänä jonka ääressä istuskella.

A self made sun bed in the garden. I couldn´t find one that I liked in the shops so I made one myself out of scrap wood.

Ei kenekään syntymäpäivä

Juhannuksen alla juhlistettiin kahden sankarin synttäreitä tavallisena torstaina joka ei oikeastaan ollut kummankaan oikea merkkipäivä, mutta sopivasti siinä puolivälissä. Mansikkakakku somistettiin mintun lehdillä, lahjapaketista kuoriutui kauan himoittu Oiva Toikan Jalokiwi ja pikkukoira sai nuolla läskisoosilusikan. Täydellinen päivä.

Birthday cake with mint leaves, a gift Oiva Toikka glass bird and the little dog who got to lick the dinner serving spoon. Perfect day.