Kyökkisohva, osa 2

Kirjoittelin maaliskuussa siitä miten mahtavaa on kun keittiössä on sohva. Sohvan saapumisen seurauksena kaupunkikodin kyökissä vietetään nykyään paljon enemmän aikaa, eikä kokkailukaan ole enää yksinäistä hommaa kun sohvalla notkuu melkein aina seuraa. Alunperin maalle tarkoitettu kyökkisohva osa 1 jumittui siis kaupunkiin ja toisen, mökin keittiöön sopivan sohvan etsintä alkoi.

Nysse löyty! Hauskan muotoinen, ehkä 50-lukulainen pikkuinen sohva ostettiin Joken Osto- ja Myynti -nimisestä mainiosta puodista Järvenpäästä. Se on sopivasti siro eikä vie kyökistä liikaa tilaa, mutta sopivan tilava että siinä mahtuu vähän oikaisemaankin. Verhoilu taitaa olla alkuperäinen, kaunis oljenkeltainen ja valkotiplukas. Kangas on vähän tuhruinen ja läikikäs mutta se on itseasiassa vain hyvä; kun se ei ole täydellinen niin ei tarvitse hysteeriseti varoa tahraamasta sitä. Istuin on aika matala, mutta ruokapöytään ylettyy hyvin kun laittaa tyynyn pyllyn alle. Sohvan seuraksi kaivettiin vintissä varastoituna ollut puinen pieni ruokapöytä ja nehän passaavat hyvin yhteen!

A new (old) couch in the country house kitchen. Since it´s arrival I´ve spend more time sitting on it than in all the other rooms in the house combined.

Vilpitön keittokirjasuositus

Hanna Gullichsenin mainiosta Chicling -blogista moni resepti on löytänyt tiensä meidän kyökin vakiovarusteeksi. Sieltä on kokattu muun muassa apposia, kaalisalaattia ja älyttömän hyvä punajuuripestopasta kantarelleilla, noin muutamia mainitakseni. Kun Hanna kertoi blogissaan tekevänsä miehensä Alexanderin kanssa keittokirjaa, aloin odottaa sen julkaisua kirjaimellisesti vesi kielellä.

Erityisen viehättävää kirjan maailmaantulossa oli se että julkkarijuhliin oli kutsuttu ihan kaikki halukkaat. No mä ajattelin että perhana, käynpä minäkin paikanpäällä ostamassa herkkuopuksen tuoreeltaan ja maistelemassa mitä sen ohjeita seuraamalla voi kokata. Poistuin juhlista maha täynnä ja onnellisena "Safkaa - parempaa arkiruokaa" -kirja kainalossa.

Kirjan kotiuttamisen jälkeen on sen sivuilta vihreässä talossa ehditty testata ainakin ihanan kirpsakka kuhaceviche, inkiväärinen tiikerirapupasta, kuolattavan hyvä avokadopasta ja pienet graavilohileipäset. Kaikki hyviä. Näissä kuvissa on työn alla sitruuna - anjovispasta, jonka ohje löytyy myös tuolta. Aion kohta suunnata jääkaapille ja lapioida suuhuni eilen illalla tehdyn pastaherkun jäähtyneet jämät.

(Ystävä E siellä idässä, toivottavasti et tykkää kyttyrää, olen alkanut hiihtää perässäsi ja napata talteen kirppiksiltä noita superhienoja viinilaseja. Ja terveisiä maalta, listat on ikkunassa ja malva kukkii vieläkin!)

Cooking pasta with grated lemon zest, garlic, anchovies, hard boiled eggs, parmesan and herbs.
. 

Syysmarjat

 

Pyörittelin kotona kaupungissa huonekaluja toiseen järjestykseen ja kasasin värikkäitä asioita olohuoneeseen. Ruotsalaisen opetustaulun lehtien reunukset voisivat olla jo ruskaan kallellaan. Nyt on himo saada ympärille paljon väriä kaupungissakin, liekö tarttunut maaseutuelämästä jatkuva tarve meheviin sävyihin.

Viime syksystä asti olohuoneessa verhon takan roikuskelleet valopallerot näyttävät yhtäkkiä ihan marjoilta, samoin Saara Hopean harmaan näppyläkulhon muhkurat. Sisko jemmasi kaunista kulhoa kaapissaan, sain sen pitkäaikaislainaan esille laitettavaksi.

I´m craving more colour in our city apartment. I started with collecting some colourful things in the livingroom corner.

Kesäkimara

Kesä vain parani edetessään.  Vintistä kannettiin kyökkiin vaihteeksi kepeä wieniläistuolinelikko. Ruokapöytään nostettiin maasta hauskoja pitkulaisia retiisejä harva se päivä. Vastapestyt matot viriteltiin pihaan kuivumaan ilta-aurinkoon. Kukkapenkit valloittanut vuohenputki kokattiin alkukesästä ruoaksi ja loppukesästä laitettiin maljakkoon. Pionipuskistakin riitti kukkia, ensin punaisia, sitten pinkkejä ja valkoisia. Pihassa istuttiin prinsessaverkon alla paarmoilta suojassa. Korkattiin kuohuviini. Ja korkattiin toinenkin. Nyrkkipyykit kuivuivat narulla nopeasti, mutta saivat silti roikkua kaikessa rauhassa tuulen heiluteltavina. Kunnioitusta herättävän kokoinen koiravieras oli tarkkana. Kierrettiin kirppistä kirppiksen perään. Ja sitten paistettiin tienvarren vakipaikasta löytyneet muutamat kantarellit.

What an awesome summer.

Pikakahvilattia

Keittiön lattian kulahtanut mustikkamaidon värinen maali kaipasi uusimista. Eihän siinä, hain maalikaupasta pöntön lattiamaalia, aiempaa vaaleamman ja neutraalimman harmaan sävyn. Maalasin lattian kahdessa osassa; kun ensimmäinen puolikas oli kuiva, laahattiin kaikki kyökin irtokalusteet jo maalatulle alueelle. Ja sitten sama uudestaan. Pikkukoirakin auttoi.

Maalin kuivuttua tuli tenkkapoo. Se mikä värikartassa näytti kauniilta neutraalilta harmaalta, olikin lattiassa vauvavaaleansininen. Eikä vaaleansinisessä sinänsä mitään vikaa, mutta kun toiveena oli muuta. Uutta maalia ei raskinut lähteä ostamaan kun vanhaakin oli jäljellä yli puolikas purkki. Sitten seurasi luovaa ongelmanratkaisua jota Tikkurilan maalilinja ei taatusti suosittelisi. Kylässä olevan ystävän kassista löytyi pussillinen pikakahvia, josta keitettiin maailman tujuin sumppi. Kahvin jäähdyttyä sekoitettiin sitä vaaleansinisen vesiliukoisen lattiamaalin joukkoon jotta se taittuisi enemmän ruskeaan. Ja hyvä tuli!

Re-painting the kitchen floor.

Kyökin kalustusta kesältä

Mökin vintiltä löytyy pari erilaista pientä vanhaa ruokapöytää ja valikoima erilaisia tuoleja. Tänä kesänä näitä kalusteita on jumpattu alakertaan ja alakerrasta vinttiin ahkerasti, ihan vain silkasta vaihtelunhalusta. Tällaista mööpeliä oli kyökissä alkukesästä; talon alkuperäinen pirttipöytä ja siskolta ja kirppikseltä haalittuja puutuoleja. Ikkunaan ripustettiin pitkästä aikaa piirongin laatikossa odotellut Marimekon Tantsu -verho.


Kitchen decor has changed frequently this summer. Here´s  how it looked in June.

Riihitie 20

 

Alvar Aallon koti Helsingin Munkkiniemessä osoitteessa Riihitie 20. Kämmenet hikos kun oli niin hienoa. 17:n euron pääsymaksu tuntui etukäteen suolaiselta, mutta talokierroksen ja mainion opastuksen jälkeen olisin ollut valmis maksamaan vaikka enemmänkin. Otin hirveän läjän kuvia, etenkin yksityiskohdista, että muistaisin jälkeenpäin mahdollisimman paljon. Täälläkin tekivät vaikutuksen erityisesti materiaalit ja värit; rottinkipunokset, hunajaiseksi patinoitunut koivu ja murretut sävyt. Superpelkistettyä ja modernia oli yhdistetty hauskasti koristeellisten pienten juttujen kanssa. Ah.


A visit to finnish architect Alvar Aalto´s home in Munkkiniemi is a must if you´re ever in Helsinki. The 17 euro admission might seem expensive, but I promise the one hour guided visit is worth every penny.
.