Kesäkeitto on jossakin vaiheessa lapsuutta traumatisoinut mut. En tiedä onko kyseessä ollut maidossa keitetyt pakastevihannekset vai eikö keitto vain ole sopinut lapsen suuhun. Ei ole tullut edes mieleen aikuisiällä alkaa itse kesäkeiton laatimispuuhiin, muistot ovat olleet niin inhat. Mutta sitten tuli Glorian ruoka ja viini -lehden kesäkeittoresepti joitakin vuosia sitten, joka muistaakseni uhkasi kokemuksen muuttuvan. Minä kokeilin ja muuttuihan se: tämä keitto on ihanaa.
Keiton salaisuus lienee kermainen valkoviinisuuruste, joka lisätään kasvisliemessä kypsyneiden vihannesten seuraksi keiton loppuvaiheilla. Ja varmaan myös se että kasviksia ei keitä läpikypsäksi, vaan jättää niihin hiukan rapsakkuutta. Tietenkin saattaapi vaikuttaa myös se että keiton tekee nimensä mukaisesti kesällä kun porkkanat, potut ja muut ovat sesongissa ja älyttömän hyviä. Tässäpä käyttämääni reseptiä jos joku ruudun siellä puolella innostuu kokeilemaan:
Hirmu hyvä kesäkeitto
reilut 10 uutta perunaa
nippu kesäporkkanoita
pari kesäsipulia
pieni kukkakaali
1 l hyvää kasvislientä
1-2 dl herneitä
Suuruste:
3 rkl voita
2 rkl vehnäjauhoja
2dl kermaa
1 dl kuivaa valkoviiniä
Viimeistelyyn:
reilu nokare voita
reilusti yrttejä oman maun mukaan; tilliä, persiljaa, ruohosipulia, salviaa
Kuumenna kattilan pohjalla öljyä ja kuullota siinä pilkottu kesäsipuli varsineen. Lisää lohkotut potut, kaada päälle kasvislientä niin että ne peittyvät (jätä loppu kasvisliemi suurusteeseen). Keitä n. 5 min. Lisää sitten pilkotut kesäporkkanat ja kukkakaali. Keittele n. 10 minuuttia lisää, kunnes kasvikset ovat melkein kypsiä mutta vielä reilusti napakoita. Tämä on tärkeää, kesäkeitosta katoaa lumo jos kasvikset menevät ylikypsiksi.
Tee sillä aikaa suuruste: sulata voi pienessä kattilassa ja sekoita siihen jauhot. Kypsennä sekoitellen. Kaada sitten sekaan valkoviini ja kerma ja vatkaile tasaiseksi. Lisää loppu kasvisliemi ja sekoita. Anna kypsyä hiljalleen vielä 5 minuuttia.
Kaada suuruste keittoon ja sekoittele. Lisää herneet ja kiehauta. Viimeistele keitto voinokareella, lisää ripsaus suolaa, jos tarpeen on. Silppua ihan viimeiseksi keittoon reilusti yrttejä. Ja sitten vain lautaselle ja viipale ruisleipää kylkeen!
Ehkä mun pitää myös rohkaistua kokeilemaan! :)
VastaaPoistaAiniin, tämmöinenkin keitto on olemassa. Pitääkin kokeilla vielä tänä kesänä!
VastaaPoistaLapsuudesta muistona jäänyt mieleen mummon tekemä herkullinen kesäkeitto. Itse en ole koskaan kesäkeittoa tehnyt, mutta nyt heräsi pieni kipinä siihen. Ihanat kuvat ja kiitos reseptistä!
VastaaPoistaMinä olen aina pitänyt kesäkeitosta. Jo lapsena siis. En tiedä millaisia kesäkeittoja muilla on ollut tarjolla mutta äitini on aina ollut hyvä kokki ja meillä kotona syötiin vaatimatonta, mutta aina erittäin hyvää ruokaa. Myös kouluruoka oli erittäin hyvää pienessä maalaiskoulussa. Siksi ihmettelen aina näitä ihmisten makupainajaisia lapsuudesta: kesäkeitto, tilliliha, mitä näitä nyt on. Itse kun pidin niistä kaikista. Tillilihaa kaipaan vieläkin, ei sitä ole koskaan itse tullut tehtyä. Kesäkeittoa kyllä tekisi mieleni tehdä, etenkin nyt kun kesä on ollut niin ankea.
VastaaPoistaMm.. mulla se oli jo kouluiässä yks lempiruokia, kun Hilda-keittäjä teki niin herkullista kesäkeittoa. Siihen aikaan oli tosiaan siellä 20 oppilaan koululla se oma keittäjäkin. Niitä aikoja! <3
VastaaPoista