Patkinnas oli mennyt karseaan kuntoon. Se oli paahtunut ruskeaksi. Oli reikää, läikkää ja fläkkiä. Ja siis patakinnas yksikössä, jostakin syystä en ollut tullut hankkineeksi kahta, vaikka tarvis olisi ollut. Siispä toisessa kädessä kinnas, toisessa taiteltu pyyhe taikka tiskirätti. Mutta nyt on kinnaspari! Ja on patalappujakin ylellisesti kaksi - niitä ei ollut aiemmin yhden yhtä. Heittäydyin hurjaksi ja törsäsin alennusmyynneissä. Kuosi on kaunista Marimekon Pukettia mustavalkoisena.
Nyt pitäisi enää raskia heittää pois se vanha uunihanska. Hillosin sen jo keittiön laatikkoon "varapatakintaaksi". Ja tietenkin kaivan sen sieltä käyttöön aina kun hansikasta tarvitsen.
Luxury for ordinary days in life: a new set of oven mittens and potholders for the summer house kitchen.
Onnea uusista patakintaista ;D!
VastaaPoistaVitsi, miten hieno hella! ��
VastaaPoistaVitsi, miten hieno peltipurkki! :)
VastaaPoistaAlesta uusin juuri patakintaat ja edellisistä luopuminen oli tuskallista.
Sitten järkeilin että, patakintaissa voi hankkia Marimekon uusia kuoseja hyvällä omallatunnolla.
Patakintaiden elinkaari kun on rajallinen ja pesukaan ei auta kun kinttaaseen palaa reikiä.
Hienot on. Tätä lukiessa mietin mun patalappuraukkoja, että pitäskö ne päästää eläkkeelle ja oikeasti hankkia itelläi uudet. Patalaput ja kinttaat on kyllä just semmoinen, että niiden uusimisen muistaa sillä hetkellä kun otat vuan uunista, mutta ei koskaan, ikinä muuten.
VastaaPoista