Asumista keskellä kaupungin hurinaa on nyt takana kuukauden verran. Muuttaessa olin vähän huolissani että tottuukohan kaupungin ääniin. Eipä niihin juuri enää kiinnitä huomiota, vaikka etukäteen toisin luulin. Aamuisinkin nukun sikeästi vaikka bussit alkavat huristella jo kuuden aikaan ikkunoiden alla. Ja mitä ihmisvilinään tulee niin siitä ollaan kyllä nautittu. Kotiovelta ei tarvitse kauas poistua kun on jo keskellä kahviloita, kivijalkakauppoja, toreja, ravintoloita ja puistoja. Ystäviäkin pukkaa ilahduttavan usein kylään.
Tähän asuntoon kuuluu tuollainen pitkulainen, kapea parveke jossa juuri ja juuri mahtuu mukavasti istuskelemaan. Siellä ollaan paljon oleiltu lämpiminä päivinä ja katseltu kotikadun tohinaa. Eilen illalla napsin siellä kuvia hämärtyvässä illassa ja mietin että onpa vain kaunis kaupunki.
Asuin 13 vuotta, toissa kesään saakka, puiston laidalla naapurikadullanne. Kummasti sitä vaan liikenteen ääniin tottui niin että aamun ensimmäisen ratikan kolinaan joskus harvoin herätessä tuli äänestä jopa turvallinen ja hyvä olo; tiesi että infra ympärillä on kunnossa ja itse saattoi vielä vaan kääntää kylkeä peiton alla :)
VastaaPoistaNaapurikatu puiston laidalla on kyllä kiva :) Mukavasti vähän rauhallisempi kuin tämä meidän kotikatu, eikö?
PoistaVau, kaupungissa asumisessa on oma tunnelmansa varmasti :)
VastaaPoistaRapiat neljän viikon kokemuksella on kyllä :)
PoistaMistä kuiten on tuo kaunis valosarja?
VastaaPoistaValosarja on Konstsmiden!
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
PoistaNäissä kuvissa voisi kuvitella olevansa vaikka Pariisissa. Ihanat!
VastaaPoistaOoh, ihana mielikuva!
PoistaMikä kaupunginosa? En tunnista katua vaikka olen ihan paljasjalkainen.
VastaaPoistaElina
Punavuoressa ollaan!
PoistaTöölö? Museokatu?
VastaaPoistaVoisi kyllä olla näiden kuvien perusteella Töölökin, nyt kun sanot. Mutta Punavuori on tosiaan.
Poista