Silmä on käynyt kirppisreissuilla kriittiseksi. Mökille on kirppistelty aikalailla kaikki tarpeellinen, eikä kaupunkikodistakaan mitään varsinaisesti puutu. Vaikka kierrän kirpputoreja vieläkin aika paljon en nykyään enää kovin usein osta. Sitten kun silmiin osuu jotain erityistä, saattaa käsi käydä kukkarolla. Erityisiin luetaan aina muutamia tiettyjä juttuja kuten Finelin valmistamat, Antti Nurmesniemen suunnittelemat emaliset Pehtoori-pannut eri väreissä. Eilen maaseudulla kirppistellessä osui vihdoin eteen valkoinen Pehtoori - tämä väri tuntuu olevan aika harvassa. Hintalappu vähän hengästytti, mutta sitten ajattelin että kerrankos sitä.
Maalla säilytetään astioita viileässä ruokakomerossa keittiön nurkassa. Kylmillä ilmoilla täytyy muistaa nostaa mukit ja lautaset ajoissa lämpenemään ennen käyttöä. Astiat pikalämpiävät joskus hellallakin, jos muisti on ollut hatara. Täytyy etsiä levyltä vain sopiva kohta, ei liian kuuma mutta tarpeeksi lämmin. Iltapäiväteetä varten lämpiää nyt sekalainen otos Marimekon Oiva-mukeja.
Ihana! Joskus kannattaa hengästyttyään vain laittaa silmät kiinni ja toimia, niin kuin sydän sanoo. Onko kaunotar Pehtoori vai Pikku-Pehtoori? Upea joka tapauksessa. Ter.v. toinen Pehtooritar
VastaaPoistaHieno löytö! Oliko sikakallis?
VastaaPoistaKaunis, enpä ole valkoisena ennen nähnytkään :) Meillä lämpiää punaisessa pehtoorissa jouluisin glögit :)
VastaaPoistaTuon olisin tainnut itsekin ostaa silmää räpäyttämättä. Onnea ostoksesta! En ole aiemmin minäkään törmännyt valkoiseen.
VastaaPoistaTuon olisin tainnut itsekin ostaa silmää räpäyttämättä. Onnea ostoksesta! En ole aiemmin minäkään törmännyt valkoiseen.
VastaaPoistaOnpa hän kaunis! Ja näyttää olevan tosi hyväkuntoinen myös.
VastaaPoistaSä kyllä onnistut tekemään aina niin huikeita löytöjä! Kaunista <3
VastaaPoistaSinulle olisi muuten haaste Verkarannasta: http://www.projektiverkaranta.fi/2015/10/kodin-lempinakyma.html
Kivaa loppuviikkoa! :)