Muistelopostaus 4/6, heinä-elokuu maalla - ja vähän kaupungissakin. Puutarha pukkasi antimia täyttä höyryä. Toukokuussa terrakottaruukkuun istutettu viiruhelpi tärähti mahtavan kokoiseksi, jättiverbenat eivät ehtineet kesän viileydessä kukkia. Maljakoihin poimittavaksi riitti pihasta vaikka mitä; oli jättipoimulehteä, harmaamalvikkia ja sitä pirun vuohenputkea. Viljelylaatikoista nousi retiisejä, salaatteja ja yrttejä korianterista tilliin. Oli aikaa ajella maaseudulla ja kierrellä kirpputoreja. Kirppiksiltä löytyikin yhtä ja toista kivaa. Mieleen ovat jääneet erityisesti Arabian Valencia-kynttilänjalka ja Marimekon Unikko-kangas kauniissa, alkuperäisessä tummansinisessä värityksessä. Mairen puodin hamam-pyyhkeet valloittivat talon. Niitä tuli mökille tuliaisina, ostoksina ja yhteistyön myötä. Ystäviä vieraili ja muistan että aika paljon saunottiin.
Elokuussa myytiin vihdoin meidän kaupunkiasunto. Muutettiin lähiön rauhasta keskelle kaupunkia. Ihmeteltiin katujen vilinää ja elämää. Taidettiin aika paljon ihastuakin keskusta-asumiseen ja kohdalle osuneeseen kauniiseen vuokra-asuntoon. Mutta vierivä kivi ei sammaloidu, eikös? Näillä näkymin on mahdollista että kohta taas muutetaan ja jätetään tämä alimpien kuvien kaunotar. Siitä pian lisää, jos vain asiat varmistuvat.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti