Sääpäiväkirja

Kevätaurinko kiusoittelee, hellii lämmöllä, puhkoo silmuja ja kuivattaa pihan sammalet. Ja sitten alkaa yhtäkkiä tiistaiaamuna paisteen seassa sataa pellolle isoja, tiskirätin kokoisia lumihiutaleita. Maisema pimenee ja kaikki muuttuu harmaaksi. Lisään hämärtyneessä mökin keittiössä hellaan puita ja mietin että eikö hyhmä ollutkaan vielä taakse jäänyttä elämää? Enkö vielä voikaan laittaa pihan multiin kaupasta ostetun yrttipuskan jämiä? Näpit jäätyvät matkalla halkoliiteriin. Lumisade yltyy ja kohta maa on valkoinen kuin parempanakin talvipäivänä. Keväthumala haihtuu, kiire suunnitella puutarhaa lakkaa ja  olo on kuin tikkari olisi viety suusta kesken makean huuman. Nyt en kyllä enää haluaisi takaisin villasukkiin, kynttilöihin enkä liedellä kuumenevaan teeveteen. Nyt tänne oraat, mullan tuoksu ja lasillinen kylmää roseviiniä ilta-auringossa!

Kevättä pöytäliinoissa

 

Kevään tullen mökin keittiön ruokapöytä alkaa näyttää kaljulta. Se alkaa selvästi mun silmissäni kaivata ylleen jotakin värikästä liinaa. Siitä alkaa kesänmittainen liinavalssi, joka alkaa yleensä keltaisilla sävyillä ja etenee pinkin kautta sinisiin. Loppukesästä sävyt alkavat syventyä, tummeta ja murtua. Olen noin muuten aivan armottoman huono sesonkisisustaja, mutta pöytäliinoja tykkään kyllä erityisesti kevään ja kesän tullen vaihdella. Mökin piirongin laatikossa on läjä eripituisia, ommeltuja ja ompelemattomia marikankaita, joita heitetään kyökin pöydälle fiiliksen mukaan. Kokelman tuorein liinatulokas taitaa olla viime kesänä kirppikseltä löytynyt klassikko, Unikko alkuperäisessä tummansinisessä värityksessä.

Jos teillä on kotosalla tekeillä jonkinlainen kevätuudistus niin osallistukaapa samalla StyleRoomin kivaan kisaan, jossa haastetaan tekemään kotiin tekstiileillä kevätilmettä. Toki vaikka viimevuotisillakin kuvilla voi osallistua, pääasiahan on kivojen keväisten sisustustekstiili-ideoiden jakaminen. Mäkin värkkäsin tästä kevätpöytäliinataipumuksestani albumin. Siellä vilahtaa kyökin pöydällä Marimekolta pinkki Ananas, Isot kivet keltaisena sekä roskiksesta pelastettu, vihreäsävyinen tammenterhokuvioinen kaunotar. Osallistumisaikaa on 2.5. asti ja luvassa on lehtipalkintoja oman valinnan mukaan!

Mökkieloa ja Lidlin parhaita

Mökkeilytahti alkaa tiivistyä, se on selkeesti kevät. Puutarhahommatkin on aloitettu kaikenlaisella kaivelulla ja suunnittelulla. Melkein se on niin että huhti- ja toukokuussa pusketaan pihaan uusia juttuja ja kesäkuukaudet sitten vain ihmetellään mitä on saatu aikaiseksi. Tämän suven suunnitelmiin kuuluu parikin uutta terassia (saunalle ja talon päätyyn aamuaurinkoon), uusia viljelylaatikotia alapihalle ja perennoja tekisi mieli laittaa vaikka kuinka paljon lisää. Katsotaas mitkä noista toteutuvat - pitää tehdä sitä vauhtia kun huvittaa ettei ala maistua puulta. Ehdittiin jo hiukan riehua pihan patioiden kimpussa, purkaa vähän pergolaa ja kaivella tilalle kukkapenkkiä. Maisemat pellon suuntaan aukenivat ja vaihtelukin virkistää. 

Puutarhaan liittyen yllätyin mökkimatkan markettivisiitillä Lidlissä: sieltähän löytyi myös kaikenlaista puutarhaan passaavaa, hinnat kohdallaan tietysti. Nappasin perennavalikoimasta muutaman jaloangervon ja harsokukkaa. Mä olen alkanut käydä mökkimatkan varrella Lidlissä tämän tästä kun sen tuotevalikoimasta on muodostunut muutamia kestosuosikkeja, niinkuin noi kuvissa näkyvät hirmu hyvä hummus ja paistopisteen ciabatta. Mitäs muuta mä sieltä usein ostan? Bufala mozzarellaa, salamia, ilmakuivattua kinkkua. Paistopisteen suolaisia pretzeleitä ja niitä kylmähyllyn hyviä omenamehuja. Muuten tulee napattua mukaan ne ihan peruselintarvikkeet mitä nyt muistakin ketjuista ostelen. Olisko teillä heittää Lidl-tärppejä, mitkä siellä teidän mielestä on huippuja ostettavia? Kaikenlainen syötävä kiinnostavaa mutta muutkin vinkit ilolla vastaanotetaan!

Tee se itse: Uutta ilmettä pihan betonilaatoille ja kutsu tuunausiltaan Tikkurilaan

Kaupallinen yhteistyö: Tikkurila

Tikkurila haastoi mut ja Weekday Carnival -blogin Riikan kehittelemään piha- ja puutarha -teemalla tuunausideoita ja kylläpä olikin kutkuttava tehtävänanto! Hetken ideoituani keksin että olisi hauska tuunata betonilaattoja - niitähän löytyy varmasti aika monelta pihalta jo valmiiksi ja saattavat joskus kaivata jotakin virkistystä. Tuumasin että olisipa hauskaa jos laattoja voisi kuvioida jollakin, vaikka ne olisivat jo vanhoja ja paikallaan maassa. Tikkurilalta löytyi justiinsa sopiva sopiva tuote tämän idean toteuttamiseen, Patio -kivikuullote.

Tämä mun tuunausideani sai inspiraatiota marokkolaisista laatoista ja niiden geometrisistä kuvioista. Yksinkertaiset kolmiot on suhteellisen helppo toteuttaa teipillä rajaamalla ja niitä voi varioida kivasti asettelemalla laattoja eri asentoihin - tai tekemällä kuviot eri päin jos kuvioi jo valmiiksi maassa olevia laattoja. Minä tein laattoihin kolmiot kahdella värillä, mustalla ja harmaalla. Vielä yksinkertaisemminkin kuvioinnin voisi toteuttaa, esimerkiksi niin että jakaa laatan teipillä puoliksi vinottain ja maalaa yhdellä kuullotevärillä vain yhden kolmion. Tarkemmat teko-ohjeet betonilaattojen kuviointiin löytyvät tuolta Tikkurilan ideasivuilta.  Sieltä löytyy myös Riikalta monta upeeta tuunausideaa pihaan ja puutarhaan, katsokaapa koko tuunauskoulu-setti!

Lunta oli vielä reilusti maassa kun ryhdyin tätä ideaa toteuttamaan. Siispä piti koota tuunattavat uudet betonilaatat mökin lämpimään olohuoneeseen ja värkätä siellä. Vähän humoristista oli kyllä kantaa betonilaattoja ees taas ja kyykkiä olkkarissa niitä kuvioimassa - onneksi pian kelit alkavat jo olla niin lämpimät että askarointi pihalla valmiiksi maassa olevien laattojen kanssa onnistuu. Geometrisesti kuvioiduista laatoista tuli minusta tosi kivat. Nämä laitetaan todennäköisesti mökin pihaan mustan saunan edustalle, sopivat sinne kuin nenä päähän.
 
Alkoiko tuunaussormia yhtään kutkuttaa? Tikkurila järjestää toukokuussa Vantaalla kaksi pihasisustusaiheista tuunausiltaa johon olette tervetulleita. Tosi kiva tilaisuus päästä tekemään käsillään - ja talo tarjoaa välineet ja materiaalit! Iltoja on kaksi: keskiviikkona 11.5. ja torstaina 12.5. klo 17-20. Minä olen illassa mukana tuolloin torstaina12.5., keskiviikkona tuunaamassa on Riikka. Olisipa tosi mukavaa jos tulisitte mukaan ja moikkaamaan! Ilmoittautumaan pääsee tästä linkistä.

(Ylin kuva: Riikka Kantinkoski.)

Tee se itse: nahkapäällysteiset vetimet kaapin oviin

Tässäpä tulee teko-ohjetta nahkapäällysteisiin vetimiin, jotka tein meidän uutta keittiötä varten. Hommahan oli sillä tavalla simppeli että remppayhteistyökumppani Domus Classicasta löytyi juuri sopiva kaunis vedinmalli, ja minun hommakseni jäi vain etsiä sopiva nahka ja liimata se vetimien mustiin puuosiin kiinni. Liimaamisen tein iltapuhteena eikä siinä kovin kauaa nokka tuhissut. Näin se homma sujui:

Liimaamiseen käytin nahkakauppiaan suosituksesta maitoliimaa. Varmaankin kaikenlaiset kontaktiliimat kävis tähän myös. Tätä liimaa suositeltiin siksi, ettei se vaikuta nahan ulkonäköön päällepäin ja pysyy joustavana. Myrkympi liima olisi nahkakauppiaan mukaan saattanut tulla nahkasta läpi, tehdä siitä läikikkään, haurastuttaa sitä, tai muuta sellaista. (Maitoliimaa löytää muuten myös Domus Classicasta.) Nahanpalat leikkasin sopivaan kokoon paperisen kaavan avulla. Mittailin ja leikkelin ensin paperista vetimen ympäri sopivan palan ja käytin sitä sitten kaavana nahan leikkaamisessa.

 

Maitoliima toimii niin että sitä levitetään molemmille liimattaville pinnoille, annetaan kuivahtaa ja sitten puristetaan pinnat tiukasti yhteen. Levitin ensin liimaa sekä vetimien puuosiin että nahan paloihin ja annoin liimapintojen kuivua. Maitoliiman ohjeessa sanottiin kuivahtamisajaksi 10-30 minuuttia. Kuivahtaessaan liima muuttuu valkoisesta läpinäkyväksi. (Joissakin kohtaa oli helpompi levittää liima sormin, siveltimen karvat tarrautuivat liimasta aika nopeasti klimpiksi.)

Tarvitaan tarkkaa kättä että nahkapala asettuu millilleen oikein eikä mene vinoon. Helpoiten se tuntui sujuvan niin että nahka oli pöydällä liimapinta ylöspäin ja stemmasin sitten vetimen sen päälle. Vetimen "takapuolelle" jäi sauma jossa nahka menee pari milliä päällekkäin - siinäkin kohtaa pitää muistaa varmistaa että molemmilla pinnoilla on liimaa ettei sauma jää lörpöttämään. Sitten puristelin vielä nahan koko vetimen matkalta tiukasti kiinni sen pintaan.

Ja sitten vain valmiita nahkapintaisia vetimiä kyökin oviin kiinnittämään! Maitoliima saavuttaa lopullisen lujuutensa ilmeisesti pikkuhiljaa ajan kanssa, kannattaa antaa siis rauhassa kuivahdella ennen vedinten asentamista. Tiukasti se kyllä vaikuttaa pitävän. Mietin vielä suihkaisenko jonkinlaisen nahan suoja-aineen noihin ennen kuin niitä kovin ehditään käyttää. Pikku patina on kuitenkin mun mielestäni ihan toivottavaa, ei vetimien ole tarkoituskaan ihan uuden näköisenä pysyä. Käytössä vanhentuva nahka on niin kaunista.

 

*Vetimet saatu blogin kautta Domus Classicalta.

Kaupunkikodin remonttipäivitys, osa 17: Nahalla päällystetyt keittiön vetimet

Nyt noihin keittiön vetimiin joista olen aika innoissani. Vedinasiaa pähkäiltiin pitkään. Pitäisikö tumman harmaisiin kaapin oviin laittaa vetimiksi terästä vai messinkiä, koristeellista vai simppeliä? Olisiko se ollut tyyliniekka Minna joka sitten vinkkasi mulle nahkapällysteisistä vetimistä - siitä se ajatus sitten lähti. Remppayhteistyökumppani Domus Classicalta* löytyi tosi kaunis vedinmalli jossa yhdistyy teräs ja puu. Vetimet olivat sellaisenaankin hirmu hienot, mutta mulla oli visio. Tuumasin että kun mustan puuosan vielä päällystää vaalealla nahkalla niin se on siinä. Sopivan värinen nahkapala löytyi läheisestä nahkakaupasta ja tein päällystyshomman liimaamalla itse (EDIT: teko-ohje löytyy nyt tuolta.)  Laitanpa teko-ohjetta ihan pian kuvien kanssa tänne blogiin tulemaan, jos vaikka joku teistäkin innostuu ideasta. Nahka tuntuu vetimissä käteen ihanan pehmeältä ja näyttää tosi kauniilta. Mietin vielä että haluanko että sen väri patinoituu reilusti käytössä vai suihkaisenko sen pintaan nyt jonkun suoja-aineen. Ans kattoo.

*vetimet saatu blogin kautta Domus Classicalta 

Kaupunkikodin remonttipäivitys, osa 16: Keittiöremontin edistymistä

Keittiö edistyy täällä hitaasti - mutta onneksi varmasti. Kävi niin että osa kaapeista myöhästyi luvatusta toimitusajasta ja siitä alkoi lumipalloefekti joka sekoitti kaikki jo sovitut aikataulut. Piti sumplia uudestaan asentajan, putkimiehen ja sähkömiehen visiitit. Jossakin vaiheessa alkoi tähän säätämiseen jo vähän hermokin mennä. No nyt aletaan vihdoin olla kuitenkin viittä vaille valmiita. Viimeisiä viimeistelylevyjä ja sokkelia tuolla juuri värkätään paikalleen. Onkohan se edes mahdollista että näissä remppapalapeleissä kaikki menisi niinkuin Strömsössä?

Kuutisen viikkoa ehdittiin olla täällä uudessa kaupunkikodissa ilman keittiön iloja. Oi sitä onnen päivää kun tuosta uudesta hanasta alkoi virrata vesi ja uusi uuni alkoi lämmeta! Vielä kun saadaan nuo vihoviimeiset viilaukset paikalleen niin voi jo laittaa astiat kaappiin ja kapustat laatikkoon. Tai no, sitten pitää vielä tuo takaseinä laatoittaa ja pari pistorasiaa asentaa. Mutta siis erittäin vahvasti voiton puolella ollaan jo. Hella lämpiää, valot syttyy ja liesituuletinkin hyrrää. Tässä muutamia kännykkäotoksia keittiön viimeaikaisista vaiheista. Alkaa jo saada vähän parempaa käsitystä miten tuo ovien tummanharmaa väri istuu ympäristöönsä.

Vetimetkin on nyt päätetty, hankittu, tuunattu ja odottamassa asennusta. Niistä juttua seuraavaksi.