Ajattelen usein että olisi hyvä että kuluttaessani suosisin kotimaista tuotantoa, jotta Suomessa piisaisi työtä ja suomalaisia tuotteita olisi jatkossakin mahdollista ostaa. Kotimaisen suosimista on täällä kommenttilootassakin aiheena sivuttu ja siitä inspiroituneena kirjoittelen nyt sekalaisia ajatuksiani ylös. Työ on tunnetusti Suomessa hintavaa, joten olisi kai oltava valmis myös maksamaan kotimaisesta enemmän kuin ulkomailla valmistetusta. Olisi siis oltava valmis kenties satsaamaan silloin tällöin enemmän rahaa jotta saisi pitkälläkin tähtäimellä poimia suomalaisen työn hedelmiä.
Mutta kuinka usein ihan oikeasti käytännössä toimin näin? Sain esimerkiksi itseni kiinni seuraavanlaisesta ajattelusta kukkaruukkuostoksilla:
Oli tarve ostaa kukkaruukku viherkasville. Suunnistin Samujin Erottajan myymälään hypistelemään Udumbaran Helsingin Kalliossa kotimaisesta punasavesta käsin valmistettuja kukkaruukkuja. Ihastelin monia erilaisia malleja, kaikki älyttömän kauniita. Hinnat liikuskelivat 20 ja 35 euron välillä. Sitten aloinkin siinä ikään kuin automaationa miettiä kuinka monta terrakottaruukkua samalla rahalla saisin Ikeasta. Hetken tuntui tosi hyvältä idealta laskea se tyyris kotimainen ruukku hyppysistä takaisin myymälän hyllyyn ja suunnistaa edullinen hinta edellä ulkomaisen tuotannon äärelle. Ilman muuta!
Kuinka usein arjessa lopulta ihan oikeasti olen valmis maksamaan enemmän siitä että tuote on kotimaassa valmistettu? Puheen tasolla niin on helppo todeta, mutta entä ihan oikeasti kassalla kukkaroa esiin kaivaessa? Harmittelen ääneen että moni suomalainen firma lakkauttaa kotimaisia tuotantolaitoksia ja siirtää kustannussyistä valmistuksen enenevässä määrin ulkomaille, niinkuin vaikka Arabia aivan vasta. Mutta kuinka paljon olen itse tullut kannattaneeksi tuota kotimaista tuotantoa ostamalla Arabiaa kaupasta viime vuosina? No enpä juurikaan, olen ostostellut Arabian astioita pääasiassa kirppiksiltä ja käytettyinä. Kierrätys on monin tavoin hyvä juttu, mutta mitenkäs se suomalainen työ sitten?
Niin se suomalainen työ. Onko sitten kannattavaa alkaa boikotoida suomalaista firmaa joka siirtää tuotteidensa valmistusta ulkomaille? Suomalainen firma tuo kuitenkin monilla muilla toiminnoillaan työtä ja verotuloja tähän maahan. Hinnat on pidettävä kilpailukykyisinä ja liiketoiminta kannattavana, jotta bisnes pyörii kotimaisissa myymälöissä ja vienti vetää. Tuotanto on siinä palapelissä yksi osanen. No entäs se Ikea? Sekin työllistää Suomessa aika tavalla porukkaa, vaikka tuotteet tehdäänkin ihan muilla mailla ja iso bisnes on Suomen rajojen ulkopuolella. Mitä tässä nyt pitäisi ajatella ja miten toimia? Hinta ei ole suinkaan ainoa asia joka kuluttajana tuotteessa kiinnostaa. Onko sen valmistus tapahtunut eettisesti ja ekologisesti? Mistä sen materiaalit ovat peräisin ja mitä ne pitävät sisällään? Onko se kaunis, laadukas, hyvin suunniteltu, kestävä ja käyttökelpoinen? Ylipäänsä kuluttamiseen haluaisi suhtautua harkiten. Ja niin edelleen.
Samujin kukkaruukku pakattiin Samujin kassalla käärepaperiin ja pussiin. Nyt se on tuossa kaupunkikodin ikkunalaudalla ja on tosi kaunis. Minä tiedän tismalleen kuka sen on tehnyt ja missä - olen käynyt Udumbaralla kylässäkin. Materiaalin alkuperäkin on tiedossa, ruukussa käytetty punasavi tulee kotimaiselta Kultelalta. Kaunis tuote joka ilahduttaa joka päivä.
On mulla niitä Ikeankin ruukkuja. Ilahduttavia nekin.
Ruokakaupassa kuvio on alkanut jo kirkastua. Mitä enemmän syön sesongin mukaan, sitä enemmän tulen automaattisesti ostaneeksi kotimaista, suht edullisesti vieläpä. Se tuntuu kaikin puolin selkeältä ja järkevältä, syödä sitä mitä kasvaa juuri silloin lähellä. Silloin täyttyy kuluttajana moni positiivinen kriteeri. Mutta millaisella yleisohjenuoralla toimisi muissa ostoksissaan jotta aidosti tulisi tukeneeksi suomalaista työtä samalla kun hankkisi tarvitsemansa laadukkaana, eettisenä, kestävänä ja kilpailukykyiseen hintaan? Mitä muuta suomalaisen työn tukeminen kuluttajana on kuin Suomessa valmistetun tuotteen ostamista? Onko näkökulmia joita en ole näissä hiukan sekavissa hajatelmissani vielä lainkaan osannut ottanut huomioon?
Mitä te tuumaatte tästä kotimaisuusnäkökulmasta kun olette jotakin tuotetta hankkimassa? Ja olisiko teistä jollakulla heittää jotakin hyvää järkevän kuluttajan yleisperiaatetta tähän kohtaan, joka olisi monelta kantilta pohdittu ja perusteltu? Onko avain onneen sittenkään se että tuote on nimenomaan valmistettu Suomessa?
Totta, kotimaisuuden aste on vaikea konsepti. Itsekin jään kiinni tuosta ajattelumallista "toisaalla saisin enemmän" mutta kun nyt olen vähentämässä muutenkin tavaraa elämästä tajuan, että jos tarvitsen vain yhden (kukkapurkin), en säästä mitään jos menen ostamaan kolme yhden hinnalla... Ja tällä hetkellä 90 % kukkaruukuistani on kierrätettyä, eläköön Kierrätyskeskukset!
VastaaPoistaJa nyt taas pännii kun en vieläkään ole löytänyt tuota piileaa... :D
Toivottavasti piilea pian löytyy :) Tuo "toisaalla saisi enemmän" -ajattelu menee päälle aika helposti. Se voisi olla ehdottomasti yksi järkevän kuluttajan teesi että ei hamstraa vaan ostaa harvakseltaan ja harkiten.
PoistaSuomalaisen suosiminen on monessa asiassa tärkeää, mutta aina se suomalainen kalliimpi tuote ei valitettavasti edes ole parempi. Tällöin jää suomalaisen suosiminen. Enemmän ehkä olen "suosin pienyrittäjää" kuin isoa ketjua..
VastaaPoistaPienyrittäjän suosiminen vois olla yksi sellainen hyvä ohjenuora jonka mukaan kuluttaa. Mä olen viimeikoina alkanut nostalgisoida sellasta 80-luvun Suomea jossa on pienten yrittäjien kauppoja, bensiksiä, suomalaisia vaatetehtaita jne. Tietty poimin vähän niinkuin marjat kasarikakusta, kaikkia toimia siltä aikakaudelta ei kai kannata kaivata, esim- vaikka ympäristönäkökulmasta :D
PoistaMinua on usein harmittanut se, että ihmiset "motkottavat" siitä, että suomalaiset firmat siirtävät tuotantoa ulkomaille. Toki se on ikävää - se on selvä! Mutta jos yrityksestä jää kuitenkin Suomeen osaamista ja se on vahva suomalainen brändi, aion jatkossakin ostaa sellaisen firman tuotteita. Ei ole yrittäjien syy, että Suomessa on sellaiset "olosuhteet", että tuotanto ei ole kannattavaa täällä. Vahvoista suomalaisista brändeistä saamme Suomelle kansainvälistä tunnettuutta ja se voi poikia lisää designtyötä Suomeen. Näin haluaisin ajatella. :)
VastaaPoistaNiin ja sitten se "boikotointi" kai vasta onkin höhlää jos siirtää ostoksensa kokonaan ulkomaiseen yritykseen. Niinkuin että vaikka skippaa sen Arabian kokonaan koska tuotanto on ulkomailla, mutta ei sen sijaan ostakaan suomalaista vaan vaikkapa shoppaa Habitatissa.
PoistaMinusta tuo "suosin pienyrittäjää" on todella hieno juttu. Olen itsekkin sellainen ja rakastan ostaa tuotteeni pienistä kaupoista, se on arkeni luksusta. Vastaus laadukkaaseen!!!huom!! kotimaisuusasteeseen on helppo ruuassa tosin täytyy nähdä vaivaa, sitäkään ei marketin hyllystä löydä.
VastaaPoistaPienyrittäjän suosiminen voisi tosiaan olla yksi tosi hyvä kriteeri!
PoistaItse mielelläni myös suosin suomalaista. Mutta ymmärrän, jos olet tarvinnut monta ruskeaa ruukkua, että se oli sitten Ikean reissu. Joskus vain taloudellisista syistä pitää valita myös joku muu kuin kotimainen tuote. Onneksi ruoassa on helpompi suosia suomalaista, kuten sanoit juuri sen hetken satoa käyttäen. Ja itse pyrin myös ostamaan enemmän luomua.
VastaaPoistaMonesti ostopäätöksiä toki täytyy tehdä talous edellä, ruokakaupassakin. Mä olen yrittänyt ylipäänsä vähentää muitsa ostoksia ja sitten harvemmin satsata vähän enemmän. Luomu hyvä!
PoistaOma suomalaisuuteni suosiminen jää lähinnä ruokaan ja pienyrittäjien suosimiseen. Viimeksi eilen kiertelin käsityöyrittäjien puodeissa ja mukaan tarttui käsin, myyjän itsensä valmistamia koruja. Silloin ainakin tiedän kannattaneeni oikeasti suomalaista työtä ja pienyrittäjyyttä.
VastaaPoistaJoskus valintoja on pakko tehdä rahapussia tuijottaen. Ei vaan pysty suosimaan kotimaista, paitsi kirpputoreilla. Ja kuten kirjoitit, paljon tuotantoa on siirretty halpatuotantomaihin, mutta hinta on ja pysyy. Ei esimerkiksi Marimekon kankaat, Vallilasta tai Finlaysonista puhumattakaan, ole laadultaan sellaisia kuin ennen. Voin saada kirpputorilta vanhan Finlaysonin pyyhkeen tai pussilakanan, joka on parempilaatuinen kuin uutukaisena liikkeestä ostettu. Ei voida mielestäni vaatia, että maksan itseni kipeäksi "kotimaisuudesta"(made in Taiwan) ja saan sitä Ikeaa...Haluaisin suosia, mutta mitä vaan en ole siitä valmis maksamaan..
Jo kolmas ääni pienyrittäjien suosimiselle! :) Ostopäätösessä painavat monet asiat, hinta, laatu, kotimaisuus, ekologisuus, eettisyys jne. Vinoksihan se juu menisi jos pelkästään kotimaisuus painaisi, kyl täytyy muidenkin ominaisuuksien olla kohdallaan että on kuluttajan kannalta järkevä ostos.
PoistaKovin mielenkiintoista pohdintaa ja hyviä kommentteja lukijoilta. Itse olen Marimekko-, Iittala- ja Arabiafani. Muistan joskus ostaneeni Marimekon astioita ja joku tuttu kommentoi, että "nehän tehdään Thaimaassa, ostaisit edes Iittalaa ja tukisit kotimaista". No, ne Iittalat on yhtä kotimaisia kuin Marimekkokin, tehdään siellä Thaimaassa nekin (Iittala ei vaan tietenkään mainosta sitä). Ja esim. Samuji on kiva pikku brändi mutta ei heidänkään tuotantonsa ole Suomessa (paljon tuotteita tehdään Itä-Euroopassa ja varmaan etelässäkin).
VastaaPoistaEli mikä nyt sitten on kotimaista? Eikö kotimaista ole se, jos brändit maksavat verot Suomeen ja luovat työpaikkoja maassamme, vaikka ne työpaikat eivät olisikaan tuotannossa?
Ja mikä on fiksua elintarvikekuluttamista? Itse suosin luomua, mutta juuri Hesarissa oli pari-kolme viikkoa sitten juttu, kuinka suomalainen tehotuotettu kasvis sisältää vähemmän ympäristömyrkkyjä kuin saksalainen luomutuotettu. Mitäs siitäkin nyt sitten pitäisi päätellä? Olen tullut vähän samaan lopputulemaan kuin sinä, että yritän ostaa kotimaista (vaikka ei olisikaan aina luomua, joskin mielestäni kotimainen luomu on aina paras vaihtoehto) ja yritän ostaa pientuottajilta kun mahdollista (esim. REKO-ruokapiirin kautta tehty helpoksi).
Mutta joissain tuotteissa katson kyllä puhtaasti hintaa, joka voi vaihdella kyllä rutkasti ostopaikasta riippuen. Olen mm. huomannut että Ruohonjuuressa ja S-marketeissa luomubanaanien kilohinnassa on euron ero. EURON.
Uskon että tässäkin asiassa balanssi ennen kaikkea. Ylipäätään se, että tiedostaa mietiskellä omia kulutustottumuksiaan, on jo plussaa :) Jos ostaa vaikka joka toisella kerralla kallista kotimaista luomua ja joka toisella kerralla jotain halvempaa, eikö silloin ole jo jollain tapaa asiallista toimintaa :D
Kiitos kattavasta kommentista! Olen päätymässä samansuuntaisiin ajatuksiin sun kanssa; tiedostaminen ja balanssi kuluttaessa on tärkeää. Pitää silmät auki sen suhteen mitä yhteiskunnallista keskustelua tuottamisesta ja kuluttamisesta käydään, niinkuin vaikka tuo mainitsemasi kasvis-juttu. Ja kun niitä ostopäätöksiä tekee niin pohtii useammalta kantilta ennen kassalle menoa. Ja tiedostaa myös sen että joskus on vain pakko mennä hinta edellä ja toisinaan on mahis miettiä muillakin kriteereillä :)
PoistaErittäin hyvä teksti! Ja myös keskustelu täällä kommenttikentässä. Tykkään.
VastaaPoistaMä en usko ehdottomuuksiin, enkä boikotteihin. Mun omat ohjeet itselleni on, että punnitsen tuotteiden ekologisuuden, kotimaisuuden, eeettisyyden, onko se tehty muita riistämättä halpamaissa, ennen kaikkea sen tarvitsenko sitä todella ja sen, onko se tehty hyvin ja onko se laadukas. Mitä pidemmälle mä näitä asioita ajattelen, sitä useammin huomaan ostavani käytettynä. Kai siinä on riskit pienemmät.
Mutta tosiaan en ole sitä tyyppiä, joka menee äärimmäisyyksiin näissä asioissa. Ei siitä kauaa ole, kun ostin takin kaupasta, jollaisessa käymistä tavallisesti vältän. Nyt ei vaan vastaavaa useamman päivän melko aktiivisen etsimisen jälkeen löynyt mistään. Mulle käy vaan usein noiden edullisten (mahdollisesti väärissä työoloissa tehtyjen) tuotteiden kanssa niin, että ne alkavat pian tuntua rojuilta tai rytkyiltä. Yritän arvostaa niitä samalla tavalla, mutten aina onnistu.
Siksi mä arvostan kotimaisuutta. Voin luottaa siihen, että ne on tehnyt ensinnäkin aikuinen ihminen ja hänellä on ehkä ollut hyvät mahdollisuudet punnita raaka-aineiden alkuperä, työn turvallisuuus ja se onko työntekijän kohtelu siellä oikeudenmukaista. Arvostan jäljitettävyyttä.
Ja myös kasvoja yritysten takana. Tarinoita. Niitä ei isoissa ulkomaisissa yrityksissä yleensä ole.
Kiitti kommentista Laura, tää on kyllä huippukiintoisa tää kommentiosasto! Sitä mietin paljon että kun mäkin ostelen pääasiassa käytettyä ja kulutan muutenkin (kai) aika semimaltillisesti niin mitenkäs se Suomen talous sitten? Että ollaanko me Laura sit just niitä kuluttajia joiden ansiosta suomalainen tuotanto lakkaa ja siirtyy muille maille? :D
PoistaErittäin hyvä pointti!! Sitä mäkin oon joskus miettinyt.
PoistaTuli muuten mieleen, että mä kirjoitinkin siitä jotain viime vuoden alussa:
http://www.sateenkaariajaserpentiinia.fi/2015/01/raha-ratkaisee.html
Ehdottomasti suosin suomalaista, jopa siinä määrin, että ruokakaupassa vierähtää joskus pikkupränttien luvussa tovi jos toinenkin. Muissakin asioissa suosin mahdollisimman eettistä ja ekologista kotimaista (mieluiten pientuottajan tuottamaa) tai kierrätettyä. Tämmöisen mummoikäisen on jo aika helppo näitä periaatteita noudattaa, koska tarpeet ovat niin vähäiset.
VastaaPoistaPikkupränttien luku ei lopulta varmaankaan edes ole kovin työläs homma; kun sen kerran tekee jonkun tuotteen kohdalla niin sitten tietää. Ja kuitenkin esim. ruokakaupassa ostaa varmaankin pitkälti samoja tuotteita. Mä hoksasin tuosta Sinkkulaakson tarinoita kommentista (alempana) että on tosi monia tuotekategorioita joissa en ole miettinyt tuotteen alkuperää juurikaan. Nyt musta tulee entistäkin tietoisempi kuluttaja!
PoistaItse olen ostanut Arabiaa viime vuosina paljon, mutta eipä se näköjään auttanut! ;) Nyt ostan Arabiaa vain kirpputoreilta. Periaatteesta en halua ostaa suomalaisen tuotteen hintaisia tuotteita, jotka ovat valmistettu ulkomailla. Yritän suosia kotimaista aina kuin vain voin. (Esimerkiksi lapsen vaipat ovat Muumi-merkkisiä vain sen vuoksi, että ne ovat valmistettu Suomessa.) Elättelen toiveita, että ne halpenevat! ;)
VastaaPoistaOnkohan siinä Arabian kohdalla enemmänkn sitten se että viennissä niiden astioiden valmistuskustannukset pitää olla tietyllä tasolla. Ettei auta vaikka suomalainen suosisi suomalaista jos firman täytyy pärjätä hinnoillaan myös muilla mailla? Aloin miettiä että mitä se vaatisi että kotimaisten tuotteiden hinnat halpenisivat? Riittääkö se että tarpeeksi moni ostaa vai vaadittaisko siihen kuitenkin lisää kilpailukykysopimuksia ja jonkin sortin verohelpotuksia. Tosi kiinnostava kuvio! Mä veikkailen että Suomessa valmistetut Arabiat ovat kirppiksillä jatkossa(kin) tosi haluttua tavaraa :)
PoistaPyrin suosimaan suomalaista arjessani paljon, mutta mitään 50 % kotimaisuuslisää en tuotteesta ole valmis maksamaan, ihan vaan siitä syystä, etten ole kroisos. Minulle tärkeää on suomalaisen tuotteen työllistävä vaikutus sekä se, että se kotimainen tuote on usein myös ekologisempi ja eettisempi kuin jostain kaukaa tuettu - suomalaisen tuotteen kuljetuskustannukset jäävät pieniksi ja varmaan ei tarvitse edes tarkemmin mainita työoloja suomalaisessa tehtaassa vs. kiinalaisessa. Olen vaihtanut suurimman osan käyttämästäni kosmetiikasta kotmaiseen (Lumene, Erisan, Lemon Juice & Glycerine jne), remontoidessa pyrin suosimaan kotimaista (Tikkurila, Teknos, Knauf) ja ne maalit ostan mieluummin suomalaisesta perheyrityksestä RTV:stä kuin Starkilta. Koirat syövät kotimaista lihaa ja maksoinpa parin kympin kotimaisuuslisän vanhemman koiran nivelravinnepurkistakin. Olen valmis näkemään vähän vaivaa selvittääkseni tuotteen alkuperän, esimerkiksi tuossa Cartivet-nivelravinnepurkissa ei kerrottu valmistusmaata, joten laitoin yrityksen FB-sivuille viestiä.
VastaaPoistaTyöskentelen itsekin pienessä avainlippuyrityksessä, ja arvostan sitä, että asiakkaamme ovat valmiita maksamaan vähän enemmän siitä, että meillä käytetään vain kotimaista työvoimaa ja kaikki verot maksetaan Suomeen. Luonnollisestikin siis olen valmis laittamaan hyvän kiertämään ja suosimaan suomalaista :)
Itse olen myös kirjoittanut kotimaisuudesta ajatuksia blogiini, niitä löytyy mm. täältä:
http://sinkkulaaksontarinoita.blogspot.fi/2016/02/sinivalkoisia-jalanjalkia.html
Tosi hyvä kommentti! Ja kiitos linkistä, tuossa sinun tekstissä on tosi monta hyvää vinkkiä missä KAIKESSA sitä kotimaista voikaan aika helposti/pienellä rahalla suosia. On vielä aika paljon kulutustavaraa jonka kohdalla en tosiaankaan ole toiminut tietoisesti kuluttaessani, huomaan. Voi kun suomalaiset kosmetiikkafirmat alkaisivat vielä valmistaa luonnonkosmetiikkaa! Esim. Lumenelta ostelen vähiä meikkejäni, mutta varmasti ostaisin laajemminkin jos saatavana olisi jonkinlainen luonnonkosmetiikkasarja.
PoistaHyvä kirjoitus ja hyviä kommentteja! Mä haluaisin kovasti suosia suomalaista, mutta välillä sitä tulee pyörähdettyä Ikeassa, kun iskee pihiys tai helppouden kaipuu. Etenkin huonekalut ja muut isot hankinnat tulee usein ostettua sieltä, mistä saa suht edullisesti ja suht hyvälaatuisena. Sen sijaan esim. lasten vaatteet pyrin ostamaan kotimaisilta pienyrittäjiltä ja ruokaostoksilla kiinnitän huomiota suomalaisuuteen.
VastaaPoistaKaiken kaikkiaan on kyllä kauhea sääli, että suomalaiset tuotteet ovat hintavia ja että monet isot yritykset siirtävät tuotantonsa ulkomaille. Toki laadukkaista raaka-aineista ja kunnollisista työoloista / palkoista pitääkin maksaa, mutta välillä aina mietin, kuinka paljon verotushelpotuksilla voisi alentaa tuotteen hintaa ja sitä kautta lisätä myyntiä.
Kiitti kommentistasi Veera! Kyllä tässä riittää monelta kantilta pohdittavaa :) Niin, parastahan olisi jos kaupan hyllyllä se kotimainen tuote olisi pääsääntöisesti houkuttavin sekä hinnaltaan että ulkomuodoltaan. Mietin että jos suomalainen on valmis maksamaan enemmän suomalaisesta tuotteesta niin mitenkäs se suomalainen tuote viennissä sitten? Että jos firma haluaa pärjätä maailmalla niin korkeampi hinta/tuotantokustannukset varmaankin muodostuvat aika pian ongelmaksi. Ja jos helpotettais verotusta niin mimmosia muita seurauksia siitä olisi kuin halvemmat hinnat? On tämä monisyinen juttu! Mutta niinkuin kirjoittelit omasta ostokäyttäytymisestäsi niin mä luulen että just tuollainen TIETOISUUS ostoksilla on se avain.
PoistaMahtava aihe ja hyvää keskustelua! Mua vähän arveluttaa tässä kirjoituksessa kumminkin se, miten ostettavia tuotteita verrataan: Designtuote vs. Ikea. Ne eivät mielestäni ole vertailukelpoisia; jos halutaan verrata kotimaista ulkomaiseen, niin kyllä ulkolainenkin designruukku maksaa helposti sen 50$. Parempi vertailukohde voisi olla tavallinen käyttöesine, esim. kastelukannu puutarhaan --investoin juuri itse Orthexin kannuun 5€ vaikka vieressä oli latvialainen vastaava 3,90€. En saa suurta palkkaa, mutta olen valmis maksamaan erotuksen suomalaisesta työstä ja muotoilusta, ja usein hinnat eivät oikeasti eroa tämän enempää. Minusta "valtavat hintaerot" suomalaisen ja ulkomaisen tuotteiden välillä on hiukan liioiteltu mielikuva, sillä usein tuotteet eivät vaan ole vertailukelpoisia. Ei kukaan vertaa Minna Parikan kenkiä H&M:n kenkiin, vaan vaikkapa Blahnik Manoloon, ja tällöin kaikki ymmärtävät että kengissä ei maksa työ tai materiaali vaan design. Vastaavasti jos ostan hammastahnaa (joka ei designtuote), voin maksaa 20% enemmän Oxygenol-merkkisestä vaikka Pepsodentin saisi halvemmalla --ja tällöin tiedän että extrahinta tukee suomalaista työtä.
VastaaPoistaKiitos kivasta blogista ja mukavaa kesää! :)
Niin, miten se design sitten määritellään? Eikö Ikean tuote jotenkin automaattisesti ole designia? No mutta, designia tai ei niin ajattelen että ehkä arjessa kuluttaja just ei mieti sitä kuka tuotteen on muotoillut ja missä/mistä/miten se on valmistettu, vaan oikaisee katsomaan hintalappua. Ja sitten ehkä juuri siinä hintalapun äärellä toteaa ettei halua maksaa ylimääräistä designista tai kotimaisuudesta. Tai että ainakin itteni saan siitä monesti kiinni. Mutta yhtä kaikki, tuo pointtisi on minusta oikein osuva: jos sitä vertailua tuotteiden välillä tekee niin se olisi tehtävä muitakin tekijöitä huomioiden kuin vain hintalappu. Ja kiitti Oxygenol-vinkistä :)
Poista