Lomalukemista - kirjasuosituksia aurinkotuoliin

Onkos siellä ruudun takana muita jotka tykkäävät loma-aikaan lukea? Istua aurinkotuolissa kirja käsissä, maata yölampun valossa tekstiä ahmien, eikä oikein malttais ruokapöydässäkään laskea nidettä käsistä? No tässä pari vinkkiä hyvistä lomalukemisista, siis sellaisista kirjoista joiden teksti imaisee mukaansa ja suorastaan toivoo ettei lukemattomien sivujen määrä hupenisi. Joël Dickerin Totuus Harry Quebertin tapauksesta on just semmonen 800-sivuinen kirjajärkäle, jonka tarinan ei toivoisi loppuvan. Se kertoo kirjailijasta joka kirjoittaa kirjaa kirjailijasta. Mukaan sekoittuu murhia ja rakkautta - tosi koukuttava opus.

Anthony Doerrin Kaikki se valo jota emme näe sijoittuu toisen maailmansodan aikaan ja on aika hitokseen jännittävä. Juonen pääosissa ovat sokea ranskalainen tyttö ja poika joka joutuu natsien koulutuslaitokseen. Kaiken yllä surisee mystinen radiosignaali. Kirjan tapahtumat keskittyvät ranskalaiseen Saint-Malon kaupunkiin, joka piti tietysti googlata ja monista valokuvista vahdata - mielikuvitusta kutkuttavan näköinen paikka. Yritin etsiä kuvista yhtä tiettyä korkeaa tornia... Kuvaukset kaupungin pommituksista jäivät pitkäksi aikaa mieleen.

Sujuvalukuisten järkäleiden ystäville sopivia ovat ehdottomasti myös Donna Tarttin kirjat. Minä jättäisin niistä Tiklin sokeriksi pohjalle - se on noista kolmesta lukemastani mun mielestä kirkkaasti paras. Eivät toki ole huonoja Pieni ystävä ja Jumalat juhlivat öisinkään. Tikliä on näkynyt nyt markettien pokkaritarjouksena hintaan 3,99. Siinä ei jää paljon sivulle hintaa - kantsii napata kauppareissulla kainaloon jos ei kirjastoon kerkiä.

Kesälukemiseksi sopivat ehdottomasti myös Kyllikki Villan lokikirjat (joita taitaa olla kaikkiaan neljä kappaletta). Niistä Villan tyttären Saaran kokoama ja kommentoima Äidin lokikirja kannattanee jättää viimeiseksi, siinä jotenkin ympyrä sulkeutuu. Villa reissasi rahtilaivoilla 35 vuotta 60-luvulta alkaen ja nämä hänen reiteillään kirjoittamat hidastahtiset matkapäiväkirjat rauhoittavat lukijan mielen täydelliseen lomamoodiin. Kirjat ovat myös nostalginen muistutus siitä millaista oli reissata ennen matkapuhelimia, internetsiä ja sähköpostia, kirjoituskone painavana matkalaukussa.

Huippua kesälukemista ja inspiraatiota kyökkiin samalla! Ei ehkä ensin ajattelisi että keittokirjoja ottaisi mukaan aurinkotuoliin kannesta kanteen luettavaksi, mutta nämä kaksi, Aglio & olio ja Pizze sopivat sellaiseen oikein mainiosti. Molemmissa on tuhti osuus tarinoita ja historiaa reseptien takana. Saku Tuomisen teksti on tosi sujuvaa ja kiinnostavaa luettavaa. Itse reseptejäkin tekee mieli lukea läpi pitkän matkaa, kun tietää mikä filosofia niiden takana on. Saman tekijäkolmikon (Saku Tuominen, Tuukka Koski, Kimmo Kivilahti) käsistä on ilmestynyt myös italialaista ruokakulttuuria laajemmin käsittelevä Basta!. Sitä säästelen johonkin sopivaan hetkeen - nappaan sen ehkä kaupasta kainaloon joku tuleva viikonloppu kun olen menossa yksin maalle.

Ja sitten niihin hetkiin kun ei jaksa pysähtyä järkäleen ääreen vaan nopsasti selailla ja inspiroitua. Kotimaiset kasvikset ovat nyt aivan miälettömiä ja niistä tekee mieli koko ajan kokata jotakin herkkua. Jos oma mielikuvitus loppuu niin Alex Niemisen ja Riikka Sukulan Vege! kouraan. Mulla lähtee seuraavaksi testiin herne-fenkolisalaatti ja grillatut kesäsipulit. Kirjaa on tosi ilo selata aurinkotuolissa, kuvat ovat kauniita ja ruoat ihanan näköisiä. Reseptit ovat sopivan yksinkertaisia ja ronskeja, ei mene koko aurinkoinen päivä jotakin tarkkaa piiperrystä värkätessä ja askarrellessa. (Piiperrykselle on aikansa ja paikkansa harmaammilla ilmoilla.)

Toivottavasti näistä suosituksista on iloa jollekulle siellä. Jos on heittää lisää hyviä kesäkirjavinkkejä niin laita ihmeessä tulemaan kommenttilootaan!