Jatketaanpas tätä ajatusleikkiä jonka aloitin noin kuukausi sitten. Mitäs jos me oltaiskin ostettu ihan tuliterä asunto tämän remontoitavan vanhuksen sijaan? Edellisessä yhteistyöpostauksessa Bonava Suomi Oy:n kanssa laskeskelin millaiseen asuntoon olisimme siinä tapauksessa tarttuneet. Meidän upouusi asunto olisi saattanut olla korkealla keikkuva kolmio Selma-nimisessä kerrostalossa. Käydäänpäs katselemassa tarkemmin millaista seutua Helsingissä on Kruunuvuorenranta, jossa tuo juuri rakenteilla oleva Selma sijaitsee. Tarkastellaanpa aluetta kahdesta vinkkelistä; historian ja tulevaisuuden.
Minua on aina kiinnostanut asuinalueiden historia. Ensituumauksella ajattelisi ehkä että upouudella asuinalueella ei historiaa juuri ole. Mutta vaikka nykyajan asuinrakennukset olisivatkin alueelle vasta rakennettuja, on seudulla saattanut tapahtua aikojen saatossa yhtä ja toista. Uuden asuinalueen historia voikin olla yllättävän monivaiheinen ja ulottua vuosikymmenten, jopa -satojen taakse. Tässäpä pari esimerkkiä Kruunuvuorenrannan ympäristöstä.
Kun kävin kesän lopulla alueella haahuilemassa ensimmäisen kerran, törmäsin ihan sattumalta Stansvikin kartanon alueelle. Voi pojat mikä kesäparatiisi ja miten kiinnostava historia! Kartanorakennuksen lisäksi merenrannasta löytyi ravintola ja alueella on myös paljon kauniita pienempiä huviloita. Loppusuvesta kartanon tiluksilla oli iloinen suhina kun kaupunkilaiset viettivät kesälomapäiviään. Sieltä löytyy myös upea tammikuja, jonka taimia varten tuotiin tammenterhot Ranskan Fontainebleausta joskus 1800-luvulla. Aika hillitöntä, kun komeita puita tänäpäivänä katsoo.
Kruunuvuorenrannasta löytyy myös nykyään valoteoksena ja vuokrattavana tapahtumapaikkana palveleva öljysäiliö. Se on muistona alueen lähes 90 vuotta kestäneestä öljysatamakaudesta.
Pidemmän kertomuksen Kruunuvuorenrannan historiasta voi lukea tuolla Uutta Helsinkiä -sivustolla. Sieltä selvisi mm. että idea alueen asuinrakentamisesta ei olekaan niin uusi kuin luulin: sitä suunnittelivat jo arkkitehdit Eliel Saarinen ja Bertel Jung vuonna 1918 asemakaavaehdotuksessaan! Jumituin myös lukemaan mielenkiinnolla juttua alueen kadunnimien alkuperästä. Aikamoista historian siipien havinaa sielläkin.
Mitä sitten on luvassa Kruunuvuorenrannan tulevaisuudessa? Mulla on ollut tapana asunnon ostoa suunnitellessa aina vähän katsastella kaupungin kaavoituksen suuntaviivoja alueella - niin tein myös ennen tänne Punavuoreen muuttoa. Helsingissäkin kaupunkisuunnittelun tulevaisuuteen näkee niin näpsästi netissä. Voi esimerkiksi tiirailla pitkän tähtäimen suunnitelmien kehittelyä yleiskaavasta. Tai tarkastella mitä lähiaikoina on tekeillä Kaupunkisuunnitteluviraston mainiosta karttapalvelusta. Sieltä vain vihreitä ja violetteja alueita kartalta klikkailemaan ja katsomaan mitä kaupungissa tuleman pitää.
Helsingin Kaupunginhallitus hyväksyi taannoin uuden siltayhteyden rakentamisen, jonka toteuduttua Kruunuvuorenrannasta onkin lyhyt matka ratikalla kaupungin keskustaan. Noista kuuluisista Kruunusilloistakin löytyy lisää tietoa sieltä samalta Uutta Helsinkiä -sivustolta. Näiltä main rantakallioilta ne raiteet sitten lähtisivät Korkeasaaren ja Kalasataman kautta kohti horisontissa yllättävän lähellä näkyvää Helsingin keskustaa.
Asuinalueen merkitys kämppää ostaessa ei ole ihan pieni, vai mitä tuumaatte? Millaisia asioita te yleensä tarkastelette muuttoa suunnitellessa, mitkä ovat teille niitä tärkeimpiä juttuja tulevalla asuinalueella?
Luvassa on vielä yksi postaus tämän aiheen tiimoilta yhteistyössä Bonava Suomi Oy:n kanssa. Silloin menen kylään sellaiseen kolmioon Selmassa, jonka olisimme saattaneet ostaa jos olisimme päätyneet uuteen asuntoon. Tässäpä jo pieni maistiainen ja lisää hiukan myöhemmin syksyllä!
Kaunis!
VastaaPoistaEri alueiden historia on niiiiin mielenkiintoista! Rakastan lukea erityisesti kaupunkien ja vanhojen kartanoiden historiasta, mutta muidenkin alueiden kyllä. Myös monilla pikkukaupungeilla on mielenkiintoinen, joskus kauaskin (siis Suomen melko nuoressa mittakaavassa) ulottuva menneisyys. :)
VastaaPoista