Viimeinkin, pikän tauon jälkeen hypättiin autoon ja ajettiin maalle. Edellisestä visiitistä oli jo niin pitkä aika että ikävä pellonreunaan alkoi puristaa sydänalaa - se taisi olla joskus lokakuussa. Siellä se mökki meitä odotti pimenevässä illassa, pikkupakkasessa, niinkuin ei pois oltaisi oltukaan. Auton ajovalojen kajossa se näytti hetken aavemaiselta, mutta muuttui heti tutuksi kun napsautin pääkytkimestä sähköt päälle ja lämmin valonkajo alkoi loistaa ikkunoista. Seuraavat päivät täytti lämmitysurakka, kärpäsen raatojen lakaisu, tuttujen nurkkien ihmettely, ihanien mökkitavaroiden hypistely, yleinen fiilistely ja mustan pihasaunan lämmitys.
Käytävän naulakossa roikkuu rakas saunatakki odottamassa kevättä. Ihan kohtahan se taas on ja pihakylpyammeen veden saa lämmittää!
Voi kuinka mä haluan joskus loikata sinne ammeeseen!!
VastaaPoistaIhana tunnelma kuvissa, oikea aarre tuo teidän vihreä talonne <3
VastaaPoistaMökillä on niin ihanaa😊
VastaaPoistaJust ollaan menossa mökiltä kotiin ja nyt jo odotan takaisin tuloa.
Ymmärrän täysin ton fiiliksen. Maalle on täälläkin ikävä <3 Siitä ei ole tuntiakaan, kun mietin viimeksi, että onhan meidän Tyynelässä kaikki ok ja milloin sinne taas pääsisi. Vaikka me ollaan käyty siellä läpi talven. Ainoastaan muuton vuoksi on tullut niitä päiviä vähemmän.
VastaaPoistaNauttikaa <3