Nyt ollaan jännän äärellä. Vihoviimeiset jahkailut on nyt saatu päätökseen ja alkavalla viikolla mitä todennäköisimmin laitetaan nimet papruihin yhden valitun talofirman kanssa. Sitten viilataan vielä (toivottavasti ainakin melkein viimeiset) muutokset talon pohjaan ja julkisivuun, pistetään pyörät pyörimään ja aletaan koota rakennuslupaan tarvittavia dokumentteja kasaan. Alkaa olla jo aika helpottunut olo; pari-kolme kuukautta on vertailtu ja kilpailutettu hiki hatussa ja palaveerattu talovalmistajien kanssa pyllyt puuduksiin asti. Sähköpostia on suihkahdellut sinne ja tänne, kysymyksiä risteillyt päässä päivin öin ja skissipaperille piirtynyt piirrosta piirroksen perään. Kun päätös talotoimittajasta kohta on tehty ja monilonkeroinen vaihtoehtovalikoima karsittu, alkaa ihan oikeasti tämän talon rakennustushankkeen konkreettinen eteneminen. MAH-TA-VAA.
Salakaupasta hankittu hieno puinen lelu, keinuva sipulinmuotoinen kilisevä kaunotar, on kaupunkikodissa hetken kaapin päällä Eero Aarnion juttujakkaran ja kuivattujen morsiusharsojen seurana. Juttujakkara on tuolla turvassa taaperolta, joka alkoi pistellä sitä parempiin suihin pieni rottingin pätkä kerrallaan. Elegantti lelu ei sinänsä turvapaikkaa tarvitse, mutta nappasin sen toviksi tähän asetelmaan huipun värinsä takia.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti