Familon-arvonnan voittaja on...

Arvontalaulu on laulettu ja lasten petivaatesetin voittaja on selvillä. Ja voittaja on...

Paljon onnea Veera! Laitatko minulle viestiä osoitteeseen vihreatalo(a)gmail.com niin sovitaan palkinnon toimittamisesta?

Kiitos kaikille arvontaan osallistuneille ja oikein hyviä yöunia kaikille pienille mussukoille!

Talon pintamateriaaleja

Talon alakerran pintamateriaalit pyörivät mun mielessäni ja hyppysissäni. Tämmöset värit ja kuosit ovat valittuna tällä hetkellä, viilattiin kokonaisuutta taannoin yhdessä huipun Suski Venton kanssa. Apuaivot kaikkien maailman vaihtoehtojen viidakossa olivatkin todella tarpeen. Kylppäriin luonnonvalkoisen ja puhtaanvalkoisen yhdistelmä, mattaa molemmat. Olkkari-keittiöön pehmeää lehtikuusta ja särmää mustaa. Eteisen lattiaan kylmää ruskeaa. Työhuoneen seiniin villisti kasvavaa lehvästöä. Tuo kombinaatio on minusta nyt tosi kiva, yhdistelmä loivia ja jyrkkiä kontrasteja, harmonista, jotakin jännääkin.

Oispa talo jo valmis että pääsis heti muuttamaan. Mutta ei auta, ensin on pakattava kamppeet ja suunnattava väliaikaiskotiin. Ja maltettava rakentaa se talo.

(Laatat ovat Pukkilan, parketti Timberwisen Lehtikuusi Arctic ja tapetti William Morrisin suunnittelema Willow Boughs.)

Lapsen huoneessa: käytetty sänky, tuliterät petivaatteet - ja ARVONTA!

Kaupallinen yhteistyö: Familon

Muutto väliaikaisasuntoon lähenee. Niin lähenee myös se hetki kun pikkumussukka ei enää pysy pinnasängyssään, vaan tarvitsee uuden nukkumapaikan. Uutta nukkumapaikkaa on koeajettu päiväsaikaan täällä kaupunkikodissa, kun järkättiin lapsen huoneeseen tila toisellekin sängylle siihen tutustumista varten. Kiipeäminen sänkyyn ja sieltä pois sujuu mini-ihmiseltä jo kuin vanhalta tekijältä. Mikä uusi vapauden tunne että voi itse päättää milloin sängystään hipsii pois! Odotettavissa lienee myös tahtojen taistelua tämän uuden vapauden tunteen myötä.

(Onko näitä kuvia varten tuota lapsen huonetta lavastettu siistimmäksi? Todellakin on, ja reilulla kädellä. Yleisen järkkäilyn ja siistimisen lisäksi kuvista on mm. poistettu mussukan lempileluja kuten pullasuti, uunipelti ja kumisaapas. )

Päädyin sänkyvalinnassa klassikko-osastolle ja ostin lapsoselle jatkettavan Muurame Jollan. Ja käytettynä tietenkin - lastentarvikkeissa 2nd hand -valikoimaa piisaa ja jälleenmyynti sujuu. Tuntuu että varsinkin näinä ensimmäisinä elinvuosina tarviketta tulee ja menee tiuhaan tahtiin, olisi melkoinen ekokatastrofi jos kaiken ostaisi uutena ja nakkaisi kaatopaikalle käytön jälkeen. Yritetään siis hankkia mahdollisimman paljon käytettyä, kestävää tavaraa ja myydä sitten eteenpäin seuraavalle tarvitsijalle. Niin kuin sisustaessa tietty muutenkin. Tämä hyväkuntoinen Jolla löytyi Tori.fi:stä tosi hyvään sopuhintaan.

Mutta jos kaikki muu ostetaankin käytettynä niin pitkälti kuin mahdollista, on yksi osa-alue jonka tarttee mun mielestä kyllä olla tuliterää lapsilla ja aikuisilla. Nimittäin patjat ja muut petivaatteet, ihan hygieniasyistäkin. Mietin että jos jollakin voi vaikuttaa siihen että lapsi nukkuu yönsä hyvin, sillä vaikutetaan. Hyvät ja nukkujan mukaan valkatut patjat, peitot ja tyynyt eivät satavarmasti ainakaan heikennä mahdollisuuksia öihin jolloin kenenkään ei tarvitse herätä kesken unosten.

Sehän se onkin näppärää että rakkahan yhteistyökumppanini Familonin lastenpatja istuu tuohon Muuramen sänkyyn kuin hansikas. Kotimaiset firmat ovat hoitaneet keskenään mitoitushommat nappiin. Sänkyä saa pidennettyä lapsen kasvaessa ja patjan mukana tuli jatkopala samaan tarkoitukseen. Tämä yhdistelmä kestää nyt siis käytössä reilusti useamman vuoden. Patjansuojus on tässäkin suhteessa aivan ehdoton, sen on saanut käytännössä huomata kun kaikenlaista vahinkoa ja säätöä sattuu.

Homman viimeistelevät hyvät petauspatja, peitto ja tyyny. Näissäkin laatuun satsaaminen kannattaa ja hyvä kestää pitempään, se ollaan huomattu kun ollaan jyrrytelty koko arsenaalia pesukoneessa kuumassa vedessä puhtaaksi kymmeniä kertoja. (Lapsen petiketineet tuleekin luonnostaan pestyä aika säännöllisesti, mitenkäs muistaisi että ne omatkin peitot ja tyynyt kannattais pesaista aina silloin tällöin...)

 -----------

Ja nyt seuraa arvonta, jonka voittona on setti Familonin lastentuotteita: paketti sisältää Hiphop-sarjan peiton, tyynyn ja perkaalipuuvillaisen aluslakanan sekä Karhunen-pussilakanasetin. Nämä kaikki sopivia noin leikki-ikäiselle. Löytyykö kotosalta tai lähipiiristäsi pikkumussukka jolle olisi tarpeen uusi peitto, tyyny ja lakanat? Tiedätkö jonkun jolle haluaisit sellaiset lahjoittaa, olisiko jossakin tarve suuri?

Jätä tähän postaukseen kommentti sunnuntaihin 22.4. mennessä ja olet mukana arvonnassa. Ihan vain huikkaus riittää. Pussilakanassa on kaksi värivaihtoehtoa, kerro vain kommentissasi ottaisitko vaaleansinisen vai vaaleanpunaisen setin.

Sitten vain osallistumaan, onnea arvontaan! Ja jos muillekin lastenvuodevaatteille olisi tarvetta niin vinkkinä että Familonilla on niistä tämän kuun loppuun asti -20% sale.

------------

Nämä kuvat taitavat olla ensimmäisiä ja vimosia tuolta lapsen valtakunnasta. Tämä koti on myyty jo pari kuukautta sitten ja pikkuhiljaa valmistellaan muuttoa väliaikaiskotiin täällä kaupungissa. Sellainen onkin tainnut jo löytyä tästä lähistöltä, kerron siitä lisää kunhan asiat varmistuvat.

Ruokakomero uuteen taloon

Viime päivinä olen miettinyt miettimästä päästyäni tulevan talomme keittiötä. Muutamien viikkojen päästä ollaan tarkastuskuvavaiheessa ja mm. lieden ja tiskialtaan paikat pitää olla päätettynä. Suuret suuntaviivat ovat olleet selvillä jo viime vuoden puolelta asti: yläkaapiton, kivitasot, aamiaiskaappi jne. Mutta sitten jumitin pitkäksi aikaa miettimään miten kyökkiin saisi tarpeeksi säilytystilaa niin että yläkaapit voisi oikeasti jättää pois ja aamiaiskaapin voisi toteuttaa. No siskohan sen keksi kun hänelle ääneen hyllytilan puutetta pähkäilin. "Tietenkin teette sinne ruokakomeron."

Tietenkin ruokakomero! Eli siis keittiön yhteyteen sisään käveltävä erillinen pieni tila kaikelle mahdolliselle säilytykselle. Talon pohjaa hiukan uusiksi pyörittämällä sille järjestyi mukavasti lääniä keittiön nurkkaan, sen tieltä pienennettiin hiukan teknistä tilaa ja alakerran kylppäriä. Ja nyt siitä onkin tulossa tosi hyvän kokoinen, n. 130x180 cm. Kun sen täyttää avohyllyillä, saa sinne jemmaan ison läjän astioita, kaikki kuiva-aineet, säilykkeet, talouspaprut, pahvit, pullot ja muut. Loistavaa. Kyllä sisko tietää.

Nyt huvittelen täällä mietiskelemällä millaiset ruokakomeron hyllyistä tulisi. Mikään kiirehän niiden miettimisellä ei ole, kunhan sitten on jotakin seinään kiinnitettävää kun talo alkaa valmistua joskus ensi vuoden puolella. Oveksi olen tuumaillut mustakehyksistä lasiovea. Ans kattoo. Ja pitäisköhän ruokaomeroon varmuuden vuoksi laittaa ainakin yksi pistorasia... Kannattaiskohan sinne sijoittaa pikkuinen pakastin jotta saisi tilavamman jääkaapin keittiön puolelle? Pähkäiltävää riittää.

Kaksi vinkkiä Hulluille päiville Vihreän talon tapaan

Laitetaanpas talohorinoiden lomaan nopsasti vinkki Stockmannin hulluille päiville jotka alkoivat tänään. Hoksasin nimittäin että sieltähän saa nyt paria juttua joita tämän blogin lukijat saattavat kaipailla. Näitä kahta on kommenttilaatikossa kyselty ja haikailtu.

Ensinnäkin tänään on tullut myyntiin Marimekon Tantsu-pussilakanasettejä vaaleanpunaisena. Väritys ei liene jetsulleen sama kuin noissa mun vuosikertalakanoissani, mutta läheltä liippaa ja nätiltä näyttää. Mun lakanoissa pohja on haalean vaaleanpunainen, olisikohan noissa stockalaisissa valkoinen. Mutta sieltä nyt nappaamaan jos vaaleanpunaiset Tantsut kiinnostavat.

Ja toinen vinkki on Arabian 24h Avec-lautaset sinisenä. Tämä väri on minusta tuosta Avec-sarjasta kaikkein kaunein ja ihanan japanilaishenkinen. Mutta juuri sinistäpä ei tietääkseni enää valmisteta, harmi kyllä. Paitsi että silloin tällöin Hulluille päiville tupsahtaa erä myyntiin! Tällä kertaa taitaa olla saatavana kaksi kokoa, leipälautanen ja iso ruokalautanen. Nämä ovat kaupan huomisesta torstaista alkaen. Taidan käydä hakemassa pari puuttuvaa leipälautasta omaankin kaappiin.

Talokaupat tehty

Siinä se nyt makaa, talon kauppasopimus ja nimet alla. Olipas aikamoinen urakka tämän päätöksen tekeminen kaikkine muuttujineen! Lopulta päädyimme lyömään kättä päälle finaalissa olleista kolmesta talotoimittajaehdokkaasta Design-Talon kanssa. He tekevät nyt siis meille uudeksi kaupunkikodiksi kaksikerroksisen talon sisustusta vaille valmiiksi. Tekee mieleni kirjailla tännekin muistiin miksi juuri tähän firmaan päädyttiin. Meillähän oli kilpailussa mukana Kannustalo, Kastelli ja Design-Talo. Oikeastaan kaikki kolme olisivat pystyneet mainiosti toimittamaan meille sellaisen talon josta haaveksimme. Valmiista talomalleista ulkonäöltään lähinnä sitä oli Kannustalon Lato, mutta ulkoverhousta ja ikkunoita muokkaamalla tosiaan minkä vain talotoimittajan malleista pystyi jumppaamaan toivomamme mustanpuhuvan pelkistetyn torpan. Kaikilla kolmella saattoi taloon valita toivomamme hengittävän seinärakenteen ja muokata pohjaratkaisun haluamaamme malliin.

Kullakin talotoimittajilla oli puolensa; mm. Kastellilta saimme asiantuntevia neuvoja ja tarjouksen valonnopeudella, Kannustalo vaikutti visuaalisella ilmeellään ja tarjosi sukkelaa modulitoimitusta joka olisi lyhentänyt raksa-aikaa merkittävästi. Design-Talo veti pisimmän korren monen hyvän puolen jouhevalla yhdistymisellä toimitussisällössä ja ennen kaikkea mie-let-tö-män hyvällä palvelulla.  Palvelu lopulta olikin yksi iso päätekijä sille miksi teimme heidän kanssa kaupat.

Mitä se hyvä palvelu sitten tässä kohtaa tarkoitti? Ensinnäkin kertaakaan ei ole tullut sellainen olo että talomyyjällä ei olisi meille ja moniin kysymyksiimme vastaamiselle aikaa. Ja sitä kysyttävää on ollut tämän prosessin aikana PALJON. Aina kun vain suinkin on myyjän kanssa istuttu alas ja pyöritelty talon yksityiskohtia eteenpäin kasvokkain. Silloin monien muuttujien selvittäminen on käynyt todella jouhevasti; siltä istumalta on tarkistettu koneelta, soitettu sähköasentajalle tai konsultoitu talotehdasta. Mihinkään kysymykseen vastaaminen ei ole ollut hidasta tai tahmeaa. Yhdessäkään tapaamisessamme ei ole kiireen tuntua vaan kaiken kysyttävän on saanut kysellä myyjältä aivan rauhassa ja keskittyen. Ja huumoria on piisannut vaikka palaverimme ovat välillä venyneet maratonmittoihin.

Toisekseen hintatiedot ovat olleet näissä tapaamisissa nopeasti ja läpinäkyvästi saatavissa. Design-Talo oli ainut firma josta ihan aluksi kysyttiin mikä budjettimme on, eli kuinka paljon haluamme kaikkineen talopakettiin käyttää rahaa. Kun tavoite kokonaishinnalle on ollut alusta asti tiedossa on myyjä voinut aina kertoa kun omat suunnitelmamme ovat alkaneet mennä sen yli. Pohjaratkaisuun ja yksityiskohtiiin toivomieni muutosten kustannusvaikutuksista on pidetty koko ajan todella hyvin kartalla. Tämähän on helpottanut päätöksentekoa aivan todella paljon; siirtämällä varastoa jonkin verran säästetään tonneja, tuon lasioviratkaisun hinnalla saan hyvän pätkän parveketta, noita ikkunoita pienentämällä vapautuu sievoinen summa sisustukseen. Nyt tuntuu todella siltä että talosuunnitelmassa kustannukset on satsattu sinne missä ne ovat meille tärkeimmät.

Oma visio talosta ja sen yksityiskohdista on ollut vahva alusta asti. Hyvä palvelu on minusta merkannut ennen kaikkea sitä että talovalmistaja ja myyjä ovat myös halunneet tehdä parhaansa että mahdollisimman lähelle sitä visiota päästään. Tämä on tarkoittanut joustamista ja halukkuutta selvitellä vaihtoehtoja, sen sijaan että pysyteltäisiin aina lähtökohtaisesti standardiratkaisussa siksi että se on sujuvinta tai helpointa. On käynyt niinkin että olen itse peruuttanut jostakin muutostoiveestani kustannussyistä pois, mutta silti on jäänyt todella hyvä fiilis siitä ettei talofirma ole ollut se joka asettuu idean tielle.

Hyvän palvelun lisäksi muita päätöksentekoon vaikuttaneita tekijöitä: kilpailukykyinen kokonaishinta, toivomamme rakenteelliset ratkaisut toimitussisällössä, tuttujen rakennusalan ammattilaisten vahvat suositukset, muiden muassa. Näin ison rahan päätöksen pitää tietty perustua faktoihin mutta mun mielestä myös ennen kaikkea TUNTUA OIKEALTA. Nyt todella tuntuu ja toivottavasti tuntuu tästä eteenpäinkin!
 

Vihdoinkin maalla

Melkein viiden kuukauden tauon jälkeen öitä maalla - kylläpä oli IHANA pitkä pääsiäisviikonloppu.
Talo oli niin kylmettynyt että lammastossut olivat todella tarpeen jäätävän tuntuisilla lattioilla. Olkkarin uusi matto unohtui kyydistä kaupunkiin ja varpaiden tilapäislämmikkeeksi keksittiin  jo vuosia sitten kirppikseltä ostettu voimakkaan sininen ryijymatto. Hyvin toimi!

Routa oli liikutellut talon kuistia eikä ulko-ovi meinannut aluksi lainkaan aueta - tuttu kuvio onneksi aiemmilta talvilta. Se olisikin ollut karvasta kalkkia jos olisi pitänyt hypätä heti talon pihaan saavuttua takaisin autoon ja ajaa kaupunkiin odottamaan roudan sulamista! Muutamilla tutuilla manöövereillä uksi saatiin kuitenkin auki ja pääsiäisväki pääsi sisään taloon.

Hiljalleen lämpö hiipi kuin hiipikin talon kaikkii nurkkiin, se ottaa tällaisen pitkän kylmilläänolokauden jäljiltä vähän toista päivää. Talon lämmittyä kotoisaksi ei olisi tehnyt mieli lähteä takaisin kaupunkiin ollenkaan. Onneksi ei heti tarvinnutkaan, vaan saimme pyhien turvin pysytellä pellonreunassa useamman päivän. Tulisipa pian kunnon kevät, silloin talon lämmittämisessä pääsee pitkälle kun vain avaa ikkunat ja laskee auringon hellimmän kuivan ilman sisään.

Viime viikolla tehtiin vihdoin isoja päätöksiä ja lyötiin lukkoon talokaupat kaupungissa. Niistäpä kirjoittelenkin tänne seuraavaksi.