Minulta kysytään taloon liittyen ehkä eniten tätä kysymystä: Eikö ole vaikea päättää mitä värejä ja materiaaleja valita kun vaihtoehtoja on niin paljon?
Sanoisin että on ja ei. Hienoja vaihtoehtoja on todellakin paljon ja toisaalta niitä vaihtoehtoja mistä itse pitää on lopulta aika vähän. Ja sitten on vielä se kokonaisuuden miettiminenkin. Yksittäisen huoneen pintamatskuvalinnat saattavat tuntua heti helpoilta ja selkeiltä, mutta miten saa koko talon kokonaisuuden pelaamaan hyvin yhteen?
En lähtenyt talon sisustusta suunnitellessani merta edemmäs kalaan, vaan valkkasin sellaisia juttuja joista olen aina pitänyt. Mietin mielessäni vuosien varrella näkemiäni kauniita ja kotoisia tiloja joissa olen huokaillut niiden kauneutta ja funtsasin mitä materiaaleja siellä oli käytetty. Mielessäni matkasin Villa Maireaan ja Alvar Aallon Riihitien kotiin Munkkiniemeen, käväisin ajatuksissani lapsuudenkodissani 50-luvun kerrostalossa. Funtsasin edellisen kaupunkikotimme valintoja ja poimin sieltä hyväksi havaittuja ratkaisuja uuteen taloon mukaan otettavaksi. Samoin mietin Vihreän talon hyviä tunnelmia ja pohdin mistä ne lopulta koostuvat.
Olen antanut asioiden rauhassa hautua ja muhia. Oikeastaan kokonaisen vuoden verran, siitä asti kun saimme tiedon tontista. Aika on varmistanut että valinnat ovat varmoja - pienten epäröintien jälkeen olen aina palannut takaisin niihin alunperin intuitiolla valkkaamiini materiaaleihin ja väreihin.
Ja sitten olen tosi paljon ryhmitellyt mallikappaleita ja värimalleja yhteen. Niin kuin tässä kuvassa kylppäreiden kaakeleita, eteisen lattian väriä, olkkarin seinäsävyehdokasta, työhuoneen tapettia, keittiön ovien muhevaa mustaa ja nahkapäällysteistä vedintä. Uudestaan ja uudestaan ja aina eri yhdistelmiä sekoitellen. Aika pian huomaa jos joku väri tai pinta ei sulaudukaan joukkoon vaan erottuu väärällä tavalla. Joukossa on hyvä olla kontrastia, mutta niin että peli pysyy kuitenkin harmonisena.
Aika pian myös huomaa jos joku palanen alkaakin kyllästyttää tai tuntua puisevalta. Pikku hiljaa osaset valikoituvat sellaisiksi että joka ikinen tuntuu huokailuttavan ihanalta, yhdessä ja erikseen.
Mutta täytyy kyllä sanoa että ihan varmasti helpottavalta tuntuu sekin kun kaikki on vihdoin valmista eikä yhtään valintaa tarvitse enää tehdä. Vaikka talon sisustuksen suunnittelu on ollut ihana työ, on se samalla ollut todella paljon aikaa ja ajatustilaa vaativaakin.
Pian aletaan nähdäkin talolla hiljalleen valmistuvia pintoja. Ekana kylppärit, niistä kohta lisää.
Tämä vaihe on parasta olipahan kysymys remontoinnista tai rakentamisesta! Kaunis tapetti, mistä olet tämän löytänyt?
VastaaPoistaOn kyllä parasta! Tapetti on William Morrisin ja sitä saa esmes Domus Classicalta: https://www.domusclassica.fi/tuotteet/tapetit/william-morris/321/
VastaaPoistaKiitos, sisustusta täälläkin suunnitellaan vanhaan kesätorppaan.
PoistaIhanalta näyttää. Täällä tullaan vähän perässä kun rakennuslupaa vielä odotetaan, mutta pintamateriaalisuunnitelmat on muhineet takaraivossa jo pitkään. Ajattomuuteen haluaisin uskoa pyrkiväni, mutta taitaa talosta silti tulla aikakautensa tuote. Ihailen materiaaliboardeja, mutta kaipaisin vinkkejä miten tai missä niitä voisi tehdä?
VastaaPoistaKyllähän se varmaan niin on että kuluva aikakausi aina näkyy sisustusratkaisuissa, vaikka matskut valkkaisikin mahdollisimman ajattomasti. On niin paljon pieniä yksityiskohtia ja yhdistelemisen tapoja joissa ajan henki näkyy, listoitukset, laattojen ladonta, vedinmallit, värisävyt jne. Mutta mä en pidä sitä lainkaan pahana, jokainen rakennus joka tapauksessa on oman aikansa tuote. Niin kuin vaikka 50-luvun talon pinnat nyt näyttävät meidän silmään 50-lukulaisilta - ja se on ihanaa. Mä teen materiaaliboardihommat tolviisiin konkreettisesti; haen liikkeistä paljon mallipaloja ja sampleja ja pelailen niillä. Sitten aina otan eri sommitelmista valokuvia muistiin. Jonkun mielestä voisi olla helpompi tehdä homma digitaalisesti kollaasina (vaikka powerpoint-dioille tai tuolla ilmaisohjelmalla https://www.photocollage.com/), mutta mä olen tällainen hypistelijä :D
Poista