Tuparilahja minulta minulle

Monen vuoden unelmointi Ilmari Tapiovaaran sohvapöydästä johti tähän. Toissa viikolla marssin Artekiin tilaamaan kauniin ristikkojalkaisen Domino-pöydän valmistuvan talon olohuoneen kaunistukseksi. Olkoon tämä tupaantuliaislahja minulta minulle ja samalla palkinto tiukasta budjettikurista taloa rakentaessa!  Tuo Artekin myymälä Helsingin keskustassa on muuten aivan superinspiroiva paikka usein vaihtuvine esillepanoineen - käyn siellä aika säännöllisesti hiljentymässä kauneuden äärellä ja etsimässä uusia ideoita. Sieltä tarttuu aina hihaan uusia ajatuksia klassikoiden ja uuden tuotannon sekä värien yhdistelemisen taidosta.

Puntaroin pitkään kantikkaan Dominon ja soikean Ovaletten välillä. Samoin pähkäilin väriä, kallistuako pähkinäpuuhun vai tammeen. Mutta pähkinäinen Domino se nyt on. Vielä pitäisi malttaa odottaa toukokuulle että pöytä saapuu, tuo kuvissa näkyvä yksilö on mallikappale josta nappasin myymälässä fotot. Niin ja tietysti täytyisi myös saada talo valmiiksi ja muuttaa eka.

Tästä pöydästä ei sitten ihan äkkiä luovutakaan.

Keittiön taso meni vaihtoon

Kah kun kävikin niin että vaihdoin ihan viime tipassa vielä keittiön tason. Olin käynyt valkkaamassa jo kivitoimittaja Cosentinon varastossa ihanan luonnongraniittipalan (Sensa Colonial White) ja juuri siitä kiviyksilöstä oli tarkoitus laatia meidän keittiöön tasot. Mutta sitten kävikin niin että juuri tuo valkkaamani kivilevy myytiinkiin varastosta erehdyksessä jollekin muulle, juuri ennen kuin se piti lähettää leikattavaski kyökkiimme sopiviksi paloiksi. Inhimillinen erehdys, minkäs teet, mutta kyllä harmitti. (Jollakin jossakin on nyt siis keittiössään ihan superkaunis vaalea graniitti!) Ja kun luonnonkivet ovat kaikki erilaisia, ei ollutkaan ihan simppeli homma saada tismalleen vastaavaa kiveä johon olin jo ehtinyt ihastua.  Olisi pitänyt valkata kivi näkemättä sitä luonnossa, aika kuumottava ajatus kun kuitenkin tyyriistä ostoksesta puhutaan.

Niinpä minä sitten päätin vaihtaa tasomatskua tykkänään sellaiseen jonka äärelle varmasti pääsisin ennen ostopäätöstä. Päädyin lopulta yhden viikonlopun verran kivikauppoja kierrettyäni ja vaihtoehtoja katsasteltuani tähän superkivaan terrazzoon. Sen nimi on Calacatta Arni ja se löytyi Tulikiveltä. Se on komposiitti jossa on hyödynnetty ylijäämämarmoria - ja tosi kauniisti onkin hyödynnetty. Läheltä katsoen erottaa isojakin kivikimpaleita ja kokonaisuus on hauskan villi. Mutta kun kauempaa katsoo, rauhoittuu pinta tasaisemmaksi. Kun tämän kiven vielä sai sopivassa aikataulussa ja palvelu Tulikivellä oli muutenkin kaikin puolin kohdallaan, tehtiin kaupat. Alempi kuva on Tulikiven Vantaan myymälästä jossa kävin vahtaamassa tuota materiaalia isona pintana. Ylemmässä kuvassa pieni mallipala jonka sain sieltä mukaani tuumailtavaksi.

Ehkä tämän pitkin mennä näin. Kyllä harmitti kun ensimmäinen valinta menikin sivu suun, mutta nyt ei enää harmita vaan olen tosi innoissani. Pian jo nähdäänkin miltä tämä näyttää mustaan kyökkiimme asennettuna!

Olohuonenäkymiä

Näkymiä olkkari-keittiön molempiin päihin. Sielläkin on nyt lattia! Keskeneräinen keittiö hahmottuu hiukan kauempaa katsottuna paremmin. Niin, jos noiden kodinkonepakettien takaa nyt mitään näkee. Korkean jääkaappipaketin taakse sijoittuu sitten ruokapöytä kun kaikki on valmista.

Kun katsoo jääkaappipaketin takaa toiseen suuntaan, olohuoneeseen päin, näkee tulevan takan paikan. Sitä markkeeraa tuo imurin takana lattiasta törröttävä putki. Tämä on viimeinen foto tuosta kohdasta jossa takkaa ei ole, sitäkin jo asennetaan. Asiat etenevät nyt niin kovalla vauhdilla ettei meinaa ehtiä ajatus mukaan. Olisi mahtavaa pysähtyä pasteeraamaan jo valmistuneita virstanpylväitä, mutta eihän tässä ny mitään sellaista ehdi. Eteenpäin täyttä höyryä!

Keittiö on saapunut!

Kaupallinen yhteistyö: Unique Home

 

Keittiö alkaa hahmottua ja nyt seruaa making of -kuvia! Kaappien rungot ovat nyt paikoillaan ja odotellaan hetki vielä ovia ja peitelevyjä. Koneetkin ovat jo valmiina paketeissaan raksalla. Nyt jo näkee hyvin miten mikäkin sijoittuu ja minkä kokoista mikäkin on. Voi hypistellä vetolaatikoita ja funtsailla hyllyjen korkeuksia. Keittiöhän ostettiin siis koneineen Turkulaiselta Unique Homelta ja asennuskin otettiin pakettiin mukaan. Ammattimieheltä noiden runkojen paikoilleen laittaminen sujuikin hämmästyttävän nopeasti, yhdessä aamupäivässä. Tuossa postauksessa tarkemmat kuvat keittiöstä ja tarina siitä miksi päädyttiin ostoksille juuri Turkuun.

Korkea ja leveä aamiaiskaappi suurentui viimetipassa; sen piti alun perin olla metrin levyinen, mutta viime visiitillä Unique Homella totesin yhdessä myyjä-Mikan kanssa että mitä isompi, sen parempi. Laitettiin siis vielä 20cm leveyteen lisää. Jännitin hiukan tekeekö se tuosta ruokakomeron ovinurkasta liian ahtaan, mutta oikein hyvä siitä tuli. Ja nyt on sitten kunnolla tilaa levittää voileipätarvikkeet kaapin sisään kahvinkeittimen tuntumaan. Aamiaiskaapin vasemmalle puolelle tulee jääkaappi.

Aamiaiskaapin alalaatikot on tehty extrakestäviksi jotta niihin voi ladata normaalia enemmän painoa. Ne kestävät hyvin vaikka isomman määrän lautasia. Kaapin ovet aukeavat vain yläosasta, laatikoille pääsee siis suoraan käsiksi avaamatta ovia ensin. Tämä oli yksi tärkeä valintakriteeri kun keittiötoimittajia vertailin, kaikilta ei tuommoista ratkaisua löytynyt.

Liesituuletin on Savon aktiivihiilisuodattimellinen Noppa -malli valkoisena. Soma pieni kuutio! Budjetti ei antanut periksi tällä kertaa lieteen integroitua liesituuletinta, ne pelimerkit satsattiin kivitasoon. Mutta tosi kaunis on tuo Noppakin kokonaan ylälkaapittomassa ratkaisussa.

Näyttää vielä kovin harvalta, mutta ei lopulta enää paljon puutu. Kalustelevyt ja ovet paikalleen. Vetimet asemiin. Taso päälle. Sitten keittiö on valmis odottamaan putki- ja sähkömiestä ja koneiden asennusta. Vasempaa reunaan tulee pakastin. Liesituulettimen alle tietysti liesi ja erillisuuni. Sitten astianpesukone. Odotan jo että peittyy kaikki tuo vedeneristeen turkoosikin. Jatketaanpa keittiötarinaa taas kun edistystä tapahtuu - eli varmaankin aika pian.

*Keittiöstä saatu alennusta

Väliovet

Lattian valmistuttua yläkertaan päästiin asentamaan väliovia. Niiden suhteen ei ollut sen kummempaa visiota - päätettiin vain että massiivipuuta laitetaan. Ovet piti vieläpä hankkia yhtäkkiä tosi nopsasti kun tämä talo alkaakin nyt valmistua käsiin. Nämä Jeld Wenin Unique 501 -ovet löytyivät varastotavarana heti mukaan Bauhausista ja ovat kyllä kivan näköiset ja mukavan jykevät. Tuo yksi peili tekee minusta noista siromman oloiset kuin laakaovista, jotka ovat kyllä kaikessa yksinkertaisuudessaan kauniita nekin. Minipieni koristeellisuus ovissa sopii mun ajattelemaan kokonaisuuteen hyvin.

Ihan mahtavaa kun huoneista voi laittaa jo ovia kiinni. Mennä tilaan möllöttämään ja sulkea oven perässään. Ja vaikka estää sirkkelin sylkemän purun leviämisen pitkin taloa!

Portaikon kaiteeseen yläkertaan on jo sommiteltu vähän sormipanelointiakin. Koko portaikon panelointi onkin seinien rakenteen takia vähän kinkkinen homma, katsotaanpa saadaanko se onnistumaan. Mutta kaiteet nyt ainakin, ja alakerran puolella hiukan seinääkin paneloidaan. Kylppäreiden katoissa paneeli jää puun väriseksi mutta nämä kaiteet taidetaan kyllä maalata jottei kylppärifiilis tartu.

Meillä on lattiaa!

Kaupallinen yhteistyö: Timberwise 

Näkymät talolla alkoivat kertaheitolla muuttua valmiimmiksi kun lattiaa alettiin asentaa. Ja ah mitä lattiaa, kyllä olen tämän parketin äärellä ehtinytkin huokailla! Nämä potretit lattioista ja mun varpaistani ovat ensimmäisiä kuvia joita näpsin puhelimella haltioissani kun parketin asennus oli alkanut yläkerrassa. Tästä tulee niin hyvä.

Aikalailla vuosi sitten jo valkkasin taloon tulevan lattiamatskun, vaikka itse talon suunnittelukin oli vielä vaiheessa. Silloisessa kaupunkikodissamme oli lipeöity lautalattia ja halusin jotakin materiaalia jossa olisi samaa fiilistä. Aivan täydellinen vaihtoehto löytyikin sitten kotimaiselta Timberwiselta, jonka lehtikuusiparketissa on mukavasti lipeöidyn puun fiilinkiä. Oikein miltään muuta valmistajalta en löytänytkään mitään aivan vastaavaa.

Tuosta lehtikuusiparketista on muuten todella mukavasti vaaleaa sävyvalikoimaa. Vaaleita vaihtoehtoja oli useampia ja löysinkin sieltä sitten yhden joka oli todella lähellä sitä vanhan lipeöidyn ja öljytyn lattiamme sävyä: Arctic. siinä on sopiva hitunen lämpöä ja tiedän että se on oivallinen pari meidän monille vanhoille huonekaluille. Liian kalpea ja viileänsävyinen lattia olisi saanut esim. mun kellastuneet Artek-aarteeni näyttämään hitusen nuhjuisilta.  

Kyllä on ollut ilo hipsutella näillä harjatuilla, öljyvahatuilla pinnoilla. Niissä on älyttömän kaunis himmeä pinta ja ovat todella kivan tuntuiset. Huippua on myös se että Timberwise on suomalainen firma ja parkettien valmistus tapahtuu Loimaalla - erityisen mukavaa tällaisia ison kokoluokan hankintoja tehdessä jos vielä voi kannattaa kotimaista. Itseasiassa Timberwisen tehdas sijaitsee samoilla suunnilla kuin Vihreä talo, senkin laskin ilman muuta plussaksi!

Seuraavaksi yläkertaan väliovet ja listoituksia, tämä kerros alkaa siis pikkuhiljaa valmistua odottelemaan lvi- ja sähköasennuksia. Vaatehuoneen kaapinrungotkin odottavat jo varastossa ja ovenpainikkeet sain myös valittua ja hankittua. Ja sitten alakertaan, sinne pukkaa pian parketin lisäksi takkaa ja keittiötä! Tarkempia kuvia lattioistakin siis seuraa kunhan hommat taas hiukan etenevät ja nurkat siistiytyvät lisää.

*Parketista saatu alennusta

Tulihan se stressi

Kas niin, mihinkäs jäimmekään?

Talon sisäpuolen urakoinnissa on loppurytinä päällä. On tehtävä päätöksiä päätösten perään, siivottava raksaa säännöllisesti, sumplattava aikatauluja, soiteltava sinne ja tänne, seurattava tilattujen tavaroiden liikkeitä, ravattava rautakaupassa, sommiteltava budjettia ja tehtävä kirjanpitoa. Ensimmäistä kertaa raksapojektin aikana on olotila lipsahtanut vahvasti stressin puolelle.

Ostimme talopaketin ns. "sisustusta vailla valmiina" sisältäen maatyöt ja perustukset, eli niin että talotehdas luovutti sen meille jatkettavaksi kun talon sisäpuoli oli betonilattialla ja seinät levytetty. Sitten olemme järkänneet urakoinnit sisäpinnoille siitä eteenpäin itse. Tähän kuvioonhan päädyttiin siksi että muutovalmiiden ratkaisujen sisustusmatskuvalikoimasta ei vain löytynyt just niitä mieleisiä vaihtoehtoja. Talotehtaan osuus sujui kuin tanssi ja oli todella stressitöntä aikaa. Nyt kun projektia täällä talon sisäpuolella koordinoidaan itse, riittää hommaa kyllä aivan nokko. On välillä huokailtu miten ihanaa olisi ollut jos koko homma olisikin otettu avaimet käteen -periaatteella.

Mutta voiton puolella jo ollaan ja tosi hyvä tästä tulee! Budjetissakin ollaan ja suuremmilta vastoinkäymisiltä on vältytty. On tapahtunut huippujen urakoitsijoiden ansiosta niin paljon edistystä  että talon valmistuminen alkaa toden teolla häämöttää näköpiirissä. Nyt yritän ottaa kiinni kiireen syömää aikaa ja raportoida mitä kaikkea talolla on tapahtunut ja valmistunut.

Raksapäivitys: pintamaalia ja saunan seinää

Taloprojekti on taas kuljettanut aikaa eteenpäin sellaista tahtia että on huivi vaan hulmunnut. Tasoitus- ja maalausurakan viimeisiä viimeistelyjä tehtiin viime loppuviikosta ja se valmistui viikonlopuksi. Kaikissa seinissä on nyt pintamaalit paikallaan. Näissä kuvissa jo ensivilautusta sävymaailmasta. Kerron valkkaamistani väreistä aikanaan tarkemmin, mutta tässä vaiheessa jo sanottakoon että taloon ei siis tullut ainuttakaan valkoista seinää.

On taas lämpimän suosituksen aika. Talon tasoitus- ja maalaustyöt hoiti erittäin mallikkaasti ja huolellisesti E.U Pintamestarit Oy. Paitsi että työn jälki on todella meidän mieleen, oli maalariporukka aivan älyttömän mukavaa sakkia. Kilpailutettiin useampi firma ja E.U Pintamestareiden hinta oli tosi hyvä - kannattaa siis ehdottomasti katsastaa jos olet tasoittajia/maalareita vailla. Minä löysin firman alunperin Pieni talo Helsingissä -blogin kautta. Kiitos Piialle mainiosta vinkistä ja laitetaanpa hyvä suositus kiertämään!

Ja kah, onpa tapahtunut kylppärin puolellakin. Saunan seinä- ja kattopaneelit ovat alkaneet siirtyä olohuoneen lattialta paikalleen. Tuli talopaketin saavuttua vähän yllätyksenä että saunan ikkuna onkin puun värinen eikä valkoinen niin kuin kylppärin toinen ikkuna. Mutta nythän se näyttääkin tuon sormipaneelin kanssa ihan hitsin kivalta - ihan hyvä yllätys siis!