Niin tuli Korona ja pienensi elinpiirin voittopuolisesti tämän kodin seinien sisälle. Kiitollisuus siitä että meillä on tämä talo on ollut viime päivinä aivan valtavaa. Pysytellään täällä nyt niin paljon kuin vain mahdollista, karsitaan kaikki ei-pakollinen ihmisten ilmoilla kulkeminen aivan minimiin. Opiskeluhommat ja mun työt jatkuvat etänä, lapsi on päiväkodista pois. Toimitaan viranomaisten ohjeiden mukaan eikä muuta hötkyillä.
Näinä omaehtoisen eristäytymisen päivinä on alkanut hahmottua muutamia juttuja, jotka ovat auttaneet pitämään mieltä toiminnassa ja ajatuksia tasaisempina. Tuumasin että kirjaan nämä nyrkkisäännöt tännekin, jos vaikka joku olisi tällaisia aatoksia vailla.
-Luen uutisia ja ajantasaiset tiedot vain Hesarista ja THL:n sivuilta. En kaipaa nyt yhtään sensaationhakuista klikkiotsikkoa, vaan silkkaa faktapohjaista tietoa. HS avasi taannoin kaikki korona-aiheiset uutisensa nettisivullaan ilmaiseksi jokaisen luettavaksi.
-En lue Hesariakaan klo 18:n jälkeen. Illalla keskityn kevyeen, siirrän ajatuksia tietoisesti muualle ja annan mielen levätä viihteessä, jotta nukkuminen yöllä onnaa paremmin. Vahtaan töllöstä puutarhaohjelmia ja sekalaista hupsuttelua, selaan sisustuslehtiläjää, luen uudestaan kirjahyllyn parhaita. Rapsuttelen koiria, silittelen nukkuvaa lasta, hölpöttelen puhelimessa.
-Jätän facebookin vähemmälle. Siellä on nyt mun sietokyvylle liikaa mielipiteitä, näkemyksiä ja klikkiotsikoiden jakoa. Käytän senkin vapaa-ajan muiden mukavien asioiden puuhailuun.
-Faktojen vastapainoksi Instagram on ollut viime päivinä tärkeä. Siellä ihmisten elämä jatkuu, huumori kukkii ja vertaistuki on läsnä. Ja NIIN paljon yhteisöllistä ajattelua yhteisistä kokkaushetkistä (@hannagullichsen) klassisen musiikin iltasoittoihin (@viena_k)! Postaan itsekin sinne jotakin aikalailla joka päivä.
-Käydään joka päivä ulkoilemassa - ja tästä ei tingitä niin kauan kun se on mahdollista. Raitista ilmaa, katse saa vaeltaa pitkälle, maisemat vaihtuvat. Muita ihmisiä ei näiden seutujen ulkoilumaastoissa juuri tapaa, ja jos tapaa niin pidetään turvaväliä ja hymyillään.
-Laitan siemeniä multaan. Kotosalta näyttäisi löytyvän ensihätään lehtikaalta ja harmaamalvikkia. Istutan kaupan yrttipuskan jämät ruukkuun terassille. Vaanin pihapensaiden silmutilannetta. Kasvien kasvua vahdatessa voimistuu mun pään sisällä ajatus elämän jatkumisesta, ja se tekee todella hyvää.
Olen myös tuuminut mitä voisin itse tässä tilanteessa tehdä, mistä voisi olla iloa tämän mun kanavani kautta. Lienee paras että keskityn siihen mitä parhaiten osaan, sisustuspainotteisiin kuviin ja teksteihin, joita ihmiset voivat tänne tulla halutessaan lukemaan ja niiden ääreen rentoutumaan. Sitäkin varmasti tarvitaan. Sitä olettaisin ihmisten täältä nimenomaan etsivän.
Jos teillä on siellä lisätä hyviä vinkkejä tuohon mun listaan tai ehdottaa sisältöideoita tähän blogiin tai @vihreatalo -instaan niin huikatkaa toki!
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti