Mökin pohjaa piirustelemassa

 

Olen iltapuhteena mietiskellyt meidän tulevaa mökkiä ja pyöritellyt miten ja millaisena sitä kannattaisi lähteä toteuttamaan. Olen piirustellut vähän kaikenlaisia versioita pohjaratkaisuista ja neliömääristä ja samalla funtsaillut - kertakaikkisen mukavaa puuhaa.

 

Mikä kaikki tulevalla rantamökillä olisi välttämätöntä, mikä ylellistä ja millaiset tilat välttämättömyyksille ja ylellisyyksille tarvittaisiin? Varsinkin välttämättömyyksien lista on pitkän mökkeilykokemuksen myötä lyhentynyt. Jos vielä kymmenen vuotta sitten varustelin mökkiä 30:n ihmisen kestitsemiseen ja majoittamiseen, tiedän nyt että hyvin selvitään isostakin vierasporukasta siskonpeteillä ja kertakäyttöastioilla. Katse on entistä tarkemmin siinä mitä itse kolmeen pekkaan tarttemme. Entä ylellisyydet sitten? Kesät ovat lopulta lyhyitä ja niissä ehtii lopulta aika vähän. Kantsiiko keittiö varustaa uunilla jos sitä käyttää neljä kertaa yhden suven aikana? Ylipäänsäkin mietin mökin käyttöastetta nyt paljon enemmän kuin aiemmin. Millainen resurssi kannattaa satsata rakennukseen jota käytetään käytännössä noin kolme kuukautta vuodesta?

Näillä näkymin rakentaisimme tontille siis ensin uuden päämökin. Tältä saattaisi näyttää ylellinen ja välttämättömyydet täyttävä päämökin pohjaratkaisu mun tämänhetkisten mietintöjen mukaan. Neliöitä olisi reilut 40. Olisi tilaa isolle ruokapöydälle johon levitellä lehdet ja pelit ja herkut. Olisi hulppeasti tilaa oleskella sisällä, nujuta sohvannurkassa, lukea kirjaa, koota junarataa ja tuijotella järvenselkää/takkatulta. Ja sitten olisi kaksi makuusoppea jonne voisi mennä suljettavan oven taakse rauhassa nukkumaan kun haluaa. Makuusoppeen ei tarttisi muuta kuin 120cm leveä sängyn ja pienen lipaston yöpöydäksi. Siellä mahtuisi sitten tarpeen mukaan nukkumaan lähekkäin kaksi ja ylellisesti yksi. Sängyn alla olisi reilunkokoinen vetolaatikko johon mahtuisi mökkikassi, muuta säilytystilaa ei juuri olisi, koska tavaran roudaaminen ja haaliminen ei innosta. Terassia olisi reilusti ja siitä osa olisi katettua. 

 

 

Jos päätyisimme uusimaan vanhan saunamökin (sen lopullinen kohtalo on pidemmän, rauhassa tehtävän selvitystyön takana), saattaisi uusi sauna näyttää pohjaratkaisultaan tältä. Olisi pesusauna, josta käynti suoraan ulos kapoiselle katetulle terassille vilvoittelemaan. Saunan kyljessä olisi kiinni saunatupa erillisellä sisäänkäynnillä, jotta kosteat höyryt eivät pölähdä huoneeseen, mutta seinän kautta kulkeutuvan lämmön voisi hyödyntää. Saunatuvassa olisi tilat loikoilulle, nukkumiselle ja maiseman tuijottelulle. Pikkuinen keittiönurkkaus olisi mukava saunajuomille ja aamukahvin keitolle. Saunatuvassa voisi asustaa vaikka silloin kun käy mökillä yksin, haluaa erakoitua, tai lyhyemmällä visiitillä koko porukalla kun ei halua lämmitellä päämökkiä. Neliömääräksi piisaisi laskujeni mukaan noin 20, vaikka 25:kin saisi kaavan mukaan tehdä. 

 

Meidän tontilla on rakennusoikeutta 250m2. Käyttäisimme siitä siis näillä suuntaviivoilla osapuilleen neljänneksen ja saisimme jo aika todella paljon kaikkea. Saas nähdä miten ja mihin suuntaan mökkiaatokset tästä vielä kehittyvät.

 

Toiveissa kaunis ja vaatimaton mökki

Uudella mökillä lähtötilanne on tällainen. Tontilla on pikkuruinen saunamökki lähellä rantaviivaa. Mökki on rakennettu 70-luvun alussa, silloin kun alue on alunperin kaavoitettu rantatonteiksi. Siihen aikaan oli yleistä että ensin rakennettiin saunamökki ja sitten hiukan myöhemmin "päämökki" lisäoleskelutilaksi. Vaikuttaisi siltä että tällä tontilla on tehty tasainen paikka päämökillekin, mutta se on jäänyt sitten syystä tai toisesta toteuttamatta. Meidän ajatus on että jatkettaisi siitä mihin projekti on aikanaan jäänyt, eli suunniteltaisi ja toteutettaisi puuttuva päämökki.

Yllä olevassa kuvassa saunamökki ja sen takana tasainen alue. Kuvan olen ottanut kalliolta, joka nousee heti tasaisen alueen takareunasta.

Saunamökki rannalta päin katsottuna

Saattaa kuitenkin olla että saunamökkikin joudutaan jossakin vaiheessa uusimaan, ainakin isommalla kädellä remontoimaan. Se on tehty rakenteellisesti höpsösti, mistä johtuen se on moneen suuntaan vänkyrä ja pyöröhirsien väliin on muodostunut paikoin isoja rakoja. Siellä on myöskin aika miten kuten tehty lattia, joka täytyisi tehdä kokonaan uusiksi vasoineen kaikkineen. Itse sauna on myös todella pieni, rakennuksessa on kokonaisuudessaan noin 12 m2 josta saunan osuus arviolta 3,5m2. Perustuksetkin ovat pikkuisen arveluttavat ja rakennuksen korko ja sijoittelu on nekin vähän hupsusti ratkaistu. Katsotaan nyt kuitenkin rauhassa mitä sen kanssa tehdään, onhan se seissyt tuossa jo 50 vuotta ja kestänyt. Hyvää ja toimivaa ei lähdetä syyttä purkamaan.

Näkymä saunamökin nurkalta järvelle

 

Olen jo alkanut vähän selvitellä pienen päämökin rakentamisen mahdollisuuksia. Ajatuksissa on että pysyttäisi 70-luvun mökki-ideologiassa. Se tarkoittaa mun nähdäkseni kompakteja neliöitä, vaatimattomuutta ja tehokkuutta, sekä niukkoja mukavuuksia. Tässä meidän listaus toivotuista ominaisuuksista:

• sähköt
• kantovesi
• pilariperustus/rossipohja
• hengittävä rakenne
• painovoimainen ilmanvaihto
• ei talvilämmin, talvet kylmillään
  
• lämmitysmuotona kiertoilmatakka ja irtopatterit
  
• rakenteena lauta tai hirsi

Paukut eivät riitä pitkästä tavarasta rakentamiseen, joten kääntynemme lopulta jonkun mökkivalmistajan puoleen. Toive on, että saisimme hankittua yhdestä paikasta päämökin ulkoa päin valmiina ja voisimme sitten tehdä sisähommat itse. Nopealla kyselykierroksella vaikuttaisi siltä että talotoimittajilla on tänä päivänä lähtökohtana että mökkeihinkin tehdään omakotitalomaiset olosuhteet koneellisine ilmanvaihtoineen. Yritän nyt etsiä sellaisen talotoimittajatahon, joka hoksaisi mitä ajamme 70-lukulaisella vaatimattomuudella takaa ja sumplisi mun kanssa siihen hyvät ja kustannustehokkaat ratkaisut. En haluaisi lähteä tekemään tätä projektia niin että meidän toiveet nähdään lähtökohtaisesti ongelmina.

Joka tapauksessa ajattelimme antaa tän projektin kokonaisuuden suunnittelun nyt aluksi arkkitehdin käsiin. Vaikka mieluusti miettisin lopulta mökin tilaratkaisut itse, tarvitaan nyt ammattilaista funtsaamaan ainakin rakennusten sijoittelu tontille, kaavan mukaiset fiksut ja kustannustehokkaat ratkaisut ja järkevä etenemisjärjestys.

Tällaisista alkuasetelmista lähdetään siis liikkeelle. Kiirusta ei nyt ole, homma edetköön omalla painollaan lempeästi edistäen. Ryhdytään tositoimiin sitten kun sopivat palikat alkavat olla kasassa. 

Sattuisko siellä langoilla olemaan ketään jolla olisi kokemusta vastaavanlaisesta vaatimattoman mökin rakennuttamisesta? Kaikenlaiset vinkit homman suhteen ilolla vastaanotetaan!

Uuden äärellä

 

Ja niin vihreä rintamamiestalo pellonreunassa löysi uudet omistajat alkukesästä, muutama hassu päivä myynti-ilmoituksen julkaisun jälkeen. Kaupat tehtiin juhannuksen alla. Luovuin talosta todella hyvillä mielin, tuntuu että se jatkaa nyt elämäänsä juuri oikeissa käsissä. Samalla tuli fiilis että voisi olla syytä pitää pieni hiljainen hetki täällä blogissa - tuntui hupsulta alkaa kirjoitella niitä näitä kun blogin pitkäaikainen päätähti olikin yhtäkkiä kokonaan poissa. Vaikka olinkin jo aiemmin vähentänyt mökkijuttujen kirjoittelua, mutta silti. 

 

En ole ikävöinyt taloa, uniinkin se on tullut vain kerran kaupanteon jälkeen. Olin tehnyt eroa siitä mielessäni jo hyvän aikaa ennen kuin laitoin sen myyntiin. Talo lähti, mutta kaikki muistot, hetket, juhlat, rempat ja hupsuttelut säilyy kyllä mielen päällä. Meillä oli aivan huiput 12 yhteistä vuotta!

 

Nyt olkoon tuon hiljaisen hetken loppu ja horinat tällä tontilla jatkukoon. Moni on minulta kysellyt loppuuko blogi ja vaihtuuko vähintäänkin sen nimi. En missään vaiheessa ole ajatellut että loppuisi tai vaihtuisi. En itse ajattele että Vihreä talo olisi mihinkään seiniin sidottu homma, vaan jotakin sellaista joka kulkee mun mukana aina. Se on niitä fiiliksiä, tiloja ja tunnelmia joita minä teen ja tarinoita joita minä kerron, ei niinkään juuri tietty paikka tai rakennus. Joku saattaa tietenkin tästä olla eri mieltä, mutta niinhän aina elämässä joku jostakin on.

Juhannuksen jälkeen oltiinkin yhtäkkiä uuden äärellä. Sanotaan että kun jostakin luopuu, mahtuu jotakin uutta tilalle. Tutulta järveltä tuli edullisesti myyntiin rantatontti, jossa oli pieni hirsinen 70-luvun saunamökki. Käytiin katsomassa sitä helteisenä kesäpäivänä, sudenkorennot pörräsi rannassa (kuva yllä) ja mökkiradiossa soi iskelmä. Paikan tunnelma, ympärillä kohoavat korkeat puut ja kalliot, lämmin rantavesi ja kaikki tuntui justiinsa oikealta. Niin me sitten yhtäkkiä ostettiin se mikroskooppinen mökkerö ja pala rantaa, vaikka ei juuri siihen hetkeen pitänyt mitään uutta mökkihanketta ainakaan käynnistää. Ja nyt tuumaillaan kiirehtimättä mitä sille tehdään, ehkä rakennetaan uutta kun ollaan siihen vauhtiin päästy. Ei hötkyillä, vaan käydään hissuksiin omassa rannassa saunomassa ja grillaamassa ja tuumaillaan mikä olisi juuri sille ympäristölle ja meille just nyt parasta.

 

Joku ehti jo Instagramissa kyselläkin että kai kirjoitan blogiin uudesta mökkiprojektista myös. Ans kattoo ny! Mutta täällä joka tapauksessa ollaan taas.