Nämä kuvat mökkitontilta ovat viime marraskuulta. |
Ah mökkiraksapäätöksenteon ihanuus ja kurjuus. He jotka ovat joskus rakentaneet, tietänevät tunteen. Rakennushanke koosta riippumatta on jatkuvaa päättämistä, laskemista ja monien muuttujien puntarointia. Kaikki vaikuttaa kaikkeen ja yhden päätöksen tekeminen heilauttaa aina montaa muuta. Jokainen päätös maksaa jotakin. Päättäminen alkaa paljon ennen kuin lapio isketään maahan, sitä pitää harrastaa jo kauan ennen kuin mitään piirretäänkään. Eikä se lopu vasta kuin on aivan valmista.
Tällaisten alkuvaiheen kysymysten kanssa on painittu:
- Miten käytössä oleva rakennusbudjetti käytetään, mihin satsataan?
- Pyritäänkö tekemään kerralla valmista vai rakennetaanko osa kerrallaan?
- Mistä halutaan mökkikokonaisuudessa pitää kiinni, ollaanko jostakin valmiita luopumaan?
- Mitä tehdään tontilla olevalle vanhalle saunalle; korjataanko, siirretäänkö, puretaanko?
- Mitä tehdään hankalan jyrkälle pihatielle?
Mökkipalapeli on asettunut nyt lopulliseen asentoonsa ja ratkaisu on tämä: Rakennamme kerralla noin 50m2 kokoisen mökin jossa on samassa sauna. Siinä on meille pitkäksi aikaa kaikki tarvittava, niukan budjettimme rajoissa.
Matkan varrella pyöriteltiin kaikenlaisia kombinaatioita erillisistä, vaiheittain rakennettavista pienemmistä rakennuksista vain yhteen, vähän suurempaan mökkiin. Kaiken aikaan laskettiin kaikkien vaihtoehtojen rakennuskustannuksia ja mietittiin mikä olisi meidän kukkarolle tässä kohtaa se oikea ratkaisu.
Vanhan sauna puretaan ja sen terve hirsikehikko jatkaa elämäänsä toisaalla. Jatkossa saunotaan uuden mökin yhteyteen tulevassa saunassa. Tätä päätöstä mietittiin ehkä kaikista pisimpään ja laskeskeltiin myös kustannuksia sekä vanhan saunan kunnostamiselle, että myös korvaamisella kokonaan uudella erillisellä rantasaunalla. Vanhan saunan perustukset, lattia ja terassi olisi pitänyt uusia, hirsiä latoa uudestaan, löylyhuone suurentaa sekä rempata kokonaisuudessaan. Vanha sauna sijaitsee keskellä tonttia, sen siirtämistä vähän reunempaan pois päämökin maisemien tieltä harkittiin myös. Kaikki vaihtoehdot olisivat tulleet paljon tyyriimmiksi kuin se mihin päädyttiin, eli löylyhuoneen ja pukkarin rakentaminen uuden mökin yhteyteen. Olen aina lähtökohtaisesti vanhan säilyttämisen kannalla jos se vain on suinkin mahdollista, siksi vähän sydäntä särkee. Onneksi vanha saunarakennus voi tosiaan saada uuden elämän toisaalle siirrettynä. Tämä on yksi hirren monista huipuista puolista. Ja vanhan saunan 70-lukulainen henki jatkaa elämää uudessakin mökkirakennuksessa.
Tontille tulee nyt siis yksi uusi hirsirakennus ja sillä sipuli. Sillä voitetaan tiettyjä juttuja ja menetetään tiettyjä juttuja, puntari asettui kaikkien näkökulmien pähkäilyn päätteeksi kuitenkin jämäkästi tähän asentoon. Näin saamme rahoillemme nyt kustannustehokkaimman vastineen ja kertarakentamisella todella mukavat, pitkäikäiset ja tarvittaessa muunneltavat mökkeilyolosuhteet. Rakennusoikeus antaa myöten myöhemmin lisätä tontille esimerkiksi vierasmajan ja vaikka sen erillisen rantasaunan paremmalle paikalle, jos niikseen sitten vuosien saatossa tulee.
Olo on huojentunut, sillä suurimmat kustannuksiin vaikuttavat kysymykset on nyt takan päin. Pihatien kohtaloa vielä järkeillään maanrakentajan ja vastaavan mestarin kanssa, kunhan lumitilanne tästä vähän helpottaa. Sen kohdalla laskeskellaan seuraavia: uusiako tielinja vaiko eikö uusia? Jos tietä ei juurta jaksain kunnosteta ja linjaa paranneta, paljonko rakennusmateriaalien erikoiskuljetus mökkiraksalle maksaa? Jos tie kunnostetaan, mitä se tarkalleen ottaen vaatii, paljonko luontoon joudutaan puuttumaan ja paljonko koko homma kustantaa? Millaista tietä itse jatkossa tarvitsemme, millaiset toimenpiteet siihen riittäisivät? Ei auta kuin yksi kerrallaan alkaa selvitellä, sitähän tää raksahomma tosiaan on.
Millainen tuosta uudesta mökistä sitten tulee? Sen näette huomenna, jihuu!
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti