28.2.2021

Uuden mökin suunnittelu - ja piirustukset!

Kaupallinen yhteistyö: Honkarakenne


Lapsuuden mökki rakentumassa kevättalvella 1976.


Koko aikuiseloni ajan mieli on aina välillä palannut pienen suojärven rantaan lapsuuteni mökille, jonka faijani veljensä kanssa itse rakensi 70-luvun puolivälissä. Kesäelämä oli silloin kiireetöntä ja yksinkertaista. Mökkimatkalla pysähdyttiin kyläkaupassa, bensa tuoksui, autojen takapenkillä ei ollut turvavöitä. Asvaltti vaihtui mutkitteleviksi hiekkateiksi aiemmin kuin nykyään. Perillä mökin saunan pukkarissa roikkuivat valmiiksi odottamassa uikkarit ja pyyhkeet, viileitä iltoja ja sateisia päiviä varten oli liiterissä tikkitakki, sadetakki ja kumpparit. Pieni matkakassi tuupattiin kerrossängyn alle. Astioita oli vain välttämättömät. Mökin pikkuinen jääkaappi kävi kaasulla ja sitä täydennettiin kerran viikossa kiertävällä kauppa-autolla. Aamukahvi keittyi kaasuhellan sihinän säestämänä. 

 

Mökin tuvassa nukuttiin, kokattiin, syötiin ja oleskeltiin. Kalusteita tupaan rakenneltiin itse: kolmikerroksinen kerrossänky ja pikkuinen keittiötaso mökkiraksan jämälaudoista. Säilytystilat olivat tosi niukat, eikä niille oikein ollut kovin tarvettakaan kun tavarakulttuuri oli niin erilainen. Esineitä, vaatteita ja muita asioita pyöri nurkissa ja mökkimatkoilla mukana ylipäänsä nykypäivään verrattuna todella vähän. Anttilan postimyyntikuvastosta tilattu uimapatja palveli uimaleluna, aurinkopetinä ja varavuoteena. Muistan hyvin sen paisteen haalistaman punaisen pinnan, ja senkin miltä se tuoksui hellepäivänä. Mökin ainoa mukavuus oli kaasukäyttöisten vermeiden lisäks lankapuhelin, jolla ei turhia soiteltu, vaan joka oli olemassa "kaiken varalta". Ukkosella se kilahteli itsekseen. 


 

Faija keskeneräisen mökin kuistilla. Kuvat lienee ottanut mutsini, minä olin hänen mahassaan.
 

70-luvun mökkifiilis oli vahvasti meidän mielessä kun lähdimme suunnittelemaan uuden mökin rakentamista, tontin historiastakin johtuen. Itse mökkiin halusimme paljon puupintaa, mukavan oleskelutilan, pikkuiset makuusopit ja tunnelmallisen saunan. Meidän rakennusbudjetti on todella napakka - sekin istuu 70-luvun kustannustehokkaaseen mökkiajatteluun, jossa neliöt ovat niukat ja materiaalit vaatimattoman kauniit. Niin kuin aiemmin jo kerroinkin, olen tutkinut mökkiä hahmotellessa suomalaisen mökkeilyn kultakauden helmiä todella paljon ja pyöritellyt niiden kautta pohjaratkaisuvaihtoehtoja. Myöskin monen suomalaisen huippuarkkitehdin kädenjälkeä olen tarkastellut, erityisesti sitä miten he ovat käsitelleet hirttä. Hirsi rakennusmateriaalina viehätti erityisesti siksi, että se on elinkaareltaan pitkä ja hiilidioksidin sitomisen ansiosta ympäristön kannalta kestävää. Kaija ja Heikki Sirenin, Reima Pietilän ja monen muun piirtämät saunat ja huvilat ovat olleet ahkeran tutkinnan alla.

 

Nämä mökkivisiot natsasivat talotoimittajista parhaiten yhteen Honkarakenteen kanssa. Tuntui että meidän arvot kohtaavat monella tavalla. Hongalla ollaan myös mietitty saman suuntaisia ajatuksia siitä, että perinteinen mökkirakentaminen tekee nykyaikaisten huvilamallien rinnalle uutta tulemista. Heiltä on alkuvuodesta juuri tullut jo menneiden vuosien suosikkien uudistettu mallisto, jossa nostalgisia mökkimalleja on modernisoitu. Hoksasimme pian, että suunnitteluajatuksemme kulkevat tosi samanlaiseen suuntaan. Läksimme siis yhdessä Hongan arkkitehtien kanssa jalostamaan minun ajatuksiani mökin pohjaratkaisusta ja ulkomuodosta valmiiksi mökkimalliksi. Honkarakenteelta onkin tulevana syksynä tulossa vielä uusi 70-luvusta inspiroitunut mallisto, ja ajatus on että tästä meidän mökkimallista tulee sen osa. 



Anne ja Emilia lupautuivat poseeraamaan mun kameralleni suunnittelu-urakan lomassa

Mökkimallin suunnittelun yhteydessä mulla on ollut ilo saada tutustua kahteen huippuun hirsirakentamisen ammattilaiseen, Hongan pääarkkitehtiin Anne Mäkiseen ja arkkitehti-sisustusarkkitehti Emilia Aaltoon. Suunnittelutyö heidän kanssa on edennyt jouhevasti etänä, niin kuin olosuhteet maailmassa nyt vaativat. Teamsissä ollaan viihdytty ja vilkuteltu - hirsitaustaa vasten tietenkin! Suunnittelun pohjana oli mun kokoamani konsepti nostalgisesta mökkeilystä sekä luonnokset mökin pohjaratkaisusta ja julkisivusta. Niitä lähdettiin sitten yhdessä kehittelemään eteenpäin. Itse suunnitteluprosessissa vuorottelivat yhteiset hiomissessiot ja niiden välissä omat tuumaus- ja piirtämistauot, joiden aikana ajatukset ja yksityiskohdat saivat rauhassa muotoutua ja varmistua.

Jos on tarvis muokata suuremmin olemassa olevaa mallistomallia tai suunnitella meidän tapaan kokonaan alusta asti uusi hirsitalo, Hongan suunnittelupalvelulla se onnistuu. Suunnittelu on selkeästi hinnoiteltua ja hinta hyvitetään mahdollisen kaupan yhteydessä. Hongan suunnittelupalvelua voi siis mainiosti hyödyntää, vaikka ei olisikaan vielä ihan varma miltä firmalta haluaa talo- tai mökkipaketin ostaa. Tai ei olisi ihan vielä rakentamiseen ylipäänsä ryhtymässä. Hirsihommiin ja erilaisiin valmiisiin mallitaloihin voi käydä tutustumassa lähemmin Honkarakenteen näyttelyalueella Tuusulassa. Paikan päällä katselu ja hypistely voi auttaa paljon esimerkiksi erikokoisten tilojen hahmottamisessa, hirsimallia ja -paksuutta valitessa, ikkunoiden kokoa ja sijoittelua pohtiessa ja niin edelleen.

Mutta juu, katsotaanpa millainen meidän 70-luvusta inspiroituneesta mökkimallista sitten lopulta tuli ja millaiselle rakennukselle lähdemme hakemaan rakennuslupaa.


Pohjapiirros: Honkarakenne
 

Millaisella varustuksella mökkeiltiin lapsuudessa? Pyrimme siis takaisin mökkeilyfilosofiaan jossa tavaraa on mahdollisimman vähän ja fasiliteetit simppelit. Tällaiseksi pohjaratkaisuksi tuo ajattelu sitten taipui. 

  • Keittiö on kompaktin yksinkertainen ja yhdistyy avoimessa oleskelutilassa ruokailutilaan ja olkkariin. 
  • Makuusoppien koko on puristettu minimiin ja oleskelutila maksimoitu. 
  • Oleskelutilasta ei ole läpikulkua, kalusteita voi helposti pyöritellä useampaan asentoon
  • Pesusauna pukuhuoneineen on saman katon alla

 

Säilytystä funtsaillaan pääasiassa sänkyjen ja sohvan alle - ennen kaikkea yritetään minimoida säilytystilan tarve lähtökohtaisesti sillä, että mökkeilyä harjoitetaan mahdollisimman vähällä tavaramäärällä. Pihapiirissä on pikkuinen liiteri jossa voidaan säilyttää pelastusliivit, sadetakit ja muut sellaiset. Varsinaista eteistä ei ole, mutta tarvittaessa eteisenä toimii saunan pukuhuone, josta pääsee rakennuksen eturäystään suojassa hipsimään tupaan. Huoneistoalaa on tasan 50 m2.


Joku varmasti katsoo tätä pohjaa ja miettii mielessään että ratkaisisi itse jonkun - tai montakin - asiaa toisin. Niin pitääkin ajatella! Ihmisten mökkeilytarpeet, harrastukset ja asumistottumukset ovat erilaisia ja tilaratkaisut on sovitettava niiden mukaan. Meidän omatkin mökkeilytarpeet Vihreässä talossa oli ihan toisenlaiset. Kyselin pääarkkitehti Anne Mäkiseltä kuinka moni asiakas mallistomökkiä ostaessaan tekee valmiiseen malliin muokkauksia, ja hän kertoi että melkein kaikki muuttavat ainakin hiukan jotain. Mökkimallin ulkoasua muutetaan harvemmin, mutta pohjaratkaisuun tehdään miltei poikkeuksetta ainakin jotakin personointeja.

 

Mietin jo mitkä voisivat olla tämän meidän mökkimallin muuntelumahikset erilaisten tarpeiden mukaan. Mallistoon tulevassa versiossa pari asiaa onkin jo toisin; makkarit ovat karvan verran suuremmat, hirsi hiukan paksumpaa ja saunan ikkuna-aukotus pikkuisen eri tavalla. Tässä yksi ajatus siitä miten tätä mökkimallia voisi halutessaan muokata lisää: saunan pukuhuonetta voisi hiukan suurentaa löylyhuoneen koosta napsaisemalla ja pukkarista voisi tehdä virallisen eteisen, jonka kautta olisi kulku tupaan. Makuusopit voisi yhdistää yhdeksi suureksi makkariksi, jonne mahtuisi hulppean kokoinen parisänky ja vaikka kokonainen kaappirivistö säilytystilan lisäämiseksi.


Visualisointi: Honkarakenne

 
Piirustukset: Honkarakenne

Tältä näyttää mun ja Honkarakenteen yhdessä suunnitteleman nostalgisen mökkimallin ulkopuoli. Julkisivusta viilattiin mahdollisimman pelkistetty. 70-luvun fiilis näkyy loivassa harjakatossa ja eteen kurottavassa reilussa räystäässä. Tuvan suuret maisemaikkunat tekevät ympäröivän luonnon näkymistä osan sisätilaa. Ikkunat ja lasiovi on ryhmitelty yhteen, ikään kuin yhdeksi suureksi vaakalinjaiseksi lasipinnaksi. Saunan ovi maastoutuu oikeassa reunassa osaksi hirsiseinää. Oli myös suunnitellessa halu korostaa mökin ulkomuodossa sitä, että se rakennetaan nimenomaan hirrestä: valkkasimme rakenteeksi perinteisen ristinurkan ja sitä jopa pidennettiin etuseinässä hirsimateriaalin korostamiseksi. Meille kesäkäyttöön ja ajoittaiseen talvioleskeluunkin piisaa hienosti 112 mm paksu lamellihirsi (Hongan hirsimalli VLL112), sen mittasuhteista pyrittiin Annen ja Emilian kanssa suunnitellessa ottamaan kaikki irti. 

Meidän tulevan mökin väriä ei olla vielä päätetty. Näissä ensimmäisissä visualisoinneissa se on tuollainen hiukan vihertävä melkein musta - ei huono lainkaan. Kaikki vaihtoehdot ovat vielä avoinna, katsotaan maalataanko hirsi ulkoa vai harmaannutetaanko esim. rautavihtrillillä. Aika pian tuokin päätös pitää kuitenkin tehdä, sillä lupahakemuksen jättämisen hetki lähenee.

 

Visualisointi: Honkarakenne

 

Kun katson nyt tätä mökin tulevaa julkisivua ja vertaan sitä lapsuuden mökkiin suojärven rannalla, on yhteys selvä. Pitkä matala vaakalinja ja vähäeleiset ikkuna-aukotukset. Loiva harjakatto ja edessä hiukan lippaa sateen suojaksi. Tuo tulevan mökin lamellihirsi näyttää muuten nyt mun silmään myös yllättävän saman henkiseltä kuin faijan rakentaman mökin julkisivun leveä hirsipaneeli. Näin nämä ympyrät sitten kai sulkeutuvat. Uusi mökki näyttää ja tuntuu kuvissa juuri omalta, emme malta odottaa että se alkaa nousta meidän tontille järven rantaan. Ja oottakaas vaan kun päästään sitten valmista mökkiä sisustamaan 70-luvun fiiliksellä - tiedossa on kuitenkin jotakin aivan muuta kuin ehtaa retroa.

 

Onko siellä muita joissa 70-luvun henki herättää lämpimiä ajatuksia ja muistoja? Oletteko enemmän niukan kesäelämän kannattajia vai tykkäättekö lomaillessakin runsaammista mukavuuksista?

  

 

Allekirjoittanut keinuu pikkunassikkana lapsuuden mökin pihassa

 

 

 


2 kommenttia :

  1. 70-luvun lapsena minäkin pääsen noiden kuviesi ja kertomuksesi fiilikseen. Tosin meillä ei ollut mökkiä, sillä isän mielestä se ei kuulunut omakotiasujalle. Nyt minulla ja miehelläni on vähän tuota suunnitelmaanne muistuttava 60-luvun hirsimökki. Takka, sähköpatterit, jääkaappi, hella, mikro, viemäri. Ei sisävessaa, ei liikoja tiloja, vain muutaman neliön sauna, järvi vieressä. Tosin meillä on niin huono matala mutapohja, että haaveilen aktiivisesti punaisesta hirsisestä mummonmökistä, kallioisella metsätontilla, ison hiekkapohjaisen järven rannassa. Sellaisessa ei tarvitsisi oikeastaan olla sähköäkään. Ihan pikkuruisesti tilaa ja elämä kuin vanhaan aikaan. Yksinkertaisen rentoa ja romanttista maalaiselämää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Matala mutapohja oli tuolla mun lapsuuden mökilläkin, muistan miten polskiessa aina pohjasta sekoittui veteen humusta joka sitten tarttui ihoon - järvestä noustessa näytti aina tosi karvaiselta. :D:D Hyviä puolia oli sitten se että järven matala tumma vesi lämpesi tosi nopeasti alkukesästä uimakuntoon. Ja juu, tykkään kyllä kans että yksinkertainen on rentoa!

      Poista