Mistä viihtyisyys tilassa syntyy? Ehkä näistä:
Hellalla kiehuvan spagetin tuoksu. Puun tuoksu. Kaappiin viikatun vaatepinon tuoksu. Jäähtyvän saunan tuoksu. Tippuvan kahvin tuoksu. Unen tuoksu lakanoissa. Häikäisemätön valo. Vähän likaisen uunin luukun läpi paistava valo. Verhon raosta paistava aurinko. Oven raosta huoneen lattialle lankeava valo. Tippuneen pikkuaton tekemä kolo lattiassa. Kolot ja poimut joissa tekee mieli juoksuttaa sormia. Pinta johon tekee mieli painaa paljas jalka. Kangas johon tekee mieli painaa poski. Asia jonka alla on lämmin olla. Asia jonka päällä on pehmeä olla. Väri johon tekee mieli upota. Väri jota tekee mieli maistaa. Väri joka on luonnosta tuttu. Väri joka ei oikein sovi. Hämärän vaimentama väri. Haarukan jättämät naarmut lautasen pohjassa. Läikät leikkuulaudassa. Kosketuksesta tummunut porraskaiteen pinta. Pöydän nurkasta puuttuva pala. Kiireen jäljet eteisen seinässä. Koiran kynsien jäljet parvekkeen ovessa. Jääkaapin hurina. Katolta tippuvan lumen tömähdys. Altaan pohjalle tippuva vesipisara. Ammeesta pois valuva vesi. Hiljaisuus. Puheensorina. Ulko-oven lukon napsahdus. Virhe, puute, keskeneräisyys, sattumanvaraisuus. Sormenjäljet peilissä, ihminen tilassa.
Mikä viihtyisyyden tilassa tappaa? Ehkä nämä:
Virheettömyys. Täydellisyys. Kiilto. Kaiku. Muiden katseita varten asettelu. Huoltovapaus. Muuttumattomuus, häivytetty ajan kulu. Vieraita varten siivoaminen. Ei tila itse, vaan ihminen joka siellä jännittää.
Ihana luettelo! Eilen illalla luin Japanilaisesta perinteestä, jossa mm palatsiin jätettiin aina joku viimeistelemätön kohta, jotta kaikki ei olisi liian täydellistä (=eli huono juttu).
VastaaPoista