Kaappilöytö uudelle mökille

Valkoinen kaappikaunotar huutokauppakamarin näytöllä.

 

Kierrätyssisustusta ei voi mun nähdäkseni ihan samalla tavalla suunnitella kuin uusien kalusteiden ja tavaroiden kokoelmaa. Toki voi (ja täytyykin) päättää jokin tyyli tai punainen lanka, jonka mukaan kätettyjä kalusteita ja tavaroita sisustukseensa etsii. Mutta on myös jätettävä sijaa sattumalle ja sille arvoitukselle millaista tavaraa tulee lopulta vastaan. Aika on myös yksi iso tekijä, hallittu kierrätyssisustus ei synny kiireessä. On varattava aikaa sille, että oikeanlaiset esineet löytyvät maailman turuilta - sopivaan hintaankin.

Tällaisia mietin, kun mökille löytyi sattumalta yksi käytetty kaluste lisää. Huomasin huutokaupan luettelossa vanhan valkoiseksi maalatun vanahn puukaapin, jossa on juuri sellaista hiljaista vaatimattomuutta, jota mökin tyyliksi kaavailen. Koko on juuri sopiva, siirreltäviä hyllyjäkin tarpeeksi monenlaisten säilytystarpeiden ratkontaan. Kaapin ulkomuodolle ei tartte tehdä mitään, se on hieno juuri sellaisenaan. Vanhojen täyspuisten kalusteiden yksi huippuominaisuus on toki sekin että niitä voi tarpeen mukaan vaikkapa maalaamalla muodistaa, mutta nyt ei ole sellaiseen syytä.

 

Pitihän se sisäpuolestakin kuva ottaa.

Niin ja jännitysmomentti, sekin on kuviossa mukana kun sisustaa 2nd handina. Ensin pohdin mikä olisi sopiva hinta jonka voisin kaapista maksaa. Sitten laitoin netissä tarjouksen sisään ja huutokappapäivänä odottelin tulisilla hiilillä kuinka käy. Hyvin kävi, huutokilpa ei yltänyt aivan asettamaani hintamaksimiinkaan saakka. Kaappi on minun ja mökki on yhden kalusteen verran taas valmiimpi!