Tule joulu!

 

 Kaupallinen yhteistyö: Johanna Gullichsen

Helios-tabletti, väri Tumma viininpunainen

 

Joulun alla pyrin pitämään mielen päällä nämä: kiireettömyys, ajattomuus ja tunnelma, tunnelma, tunnelma. Kaikessa jouluun liittyvässä koitan välttää stressiä, hetken hurmaa, hätäratkaisuja ja perinteitä perinteiden vuoksi. Iän myötä on tullut varmuutta sommitella joulusta oman näköinen, tuntuinen ja makuinen. Joulun ajan traditioista vankkumattomimmassa asemassa on kuusi valoineen ja koristeineen. Latvakuusen ihanan tuoksun vallatessa asunnon tietää kehokin, että joulu joulu tullut on. Puristan lahjaruljanssin minimiin, varustan jääkaappia erityisillä herkuilla, poimin loma-ajaksi houkuttavimmat kirjat, satsaan hidastamiseen ja lepoon. Lämmitän glögin, kuorin mandariinin, ostan hyasintin. Ja sitten tietenkin rakentelen ympärilleni sinne tänne tunnelmaa; kynttilöitä, pehmeitä tyynyjä ja vilttejä, himmennettyjä valoja, kauneutta silmän katsoa. Kaadan juoman laseista mieluisimpaan, katan pöydän astiakokoelman helmillä fiiliksen mukaan. Paketoin ne muutamat harkitut lahjat ajatuksen kera.

Gaia-huopa

 

Doris-tabletti, väri Manteli

Näissä kuvissa meidän kotia kaunistavat Johanna Gullichsenin superkauniit tekstiilit. Ne jos jotkin sopivat mun joulufilosofiaani. Koko merkin ytimessä on muutama pysyvä kuosi, joista on kestävästi Suomessa kudottu huippulaadukasta luomupuuvillakangasta. Näistä kankaista on sitten samoin kotimaassa valmistettu kotiin käypäisiä ommeltuja tuotteita, kuten tabletteja, reppuja, tyynynpäällisiä, kosmetiikkalaukkuja ja niin edelleen. Normandie-kuoseista koostuvan ytimen ympärille on lisätty muutamia muitakin materiaaleja; mm. pellavaa, silkkiä ja villaa. Kuosien geometriset muodot henkivät jotakin traditionaalista, aivan kuin ne olisivat aina olleet. Niinpä näitä tuotteitakaan eivät trendit heiluttele, ne kestävät aikaa katsoa ja käyttää.

Toin meille kotiin kuvattavaksi Johanna Gullichsenilta muutamia juttuja, joiden ajattelin sopivan erityisen hyvin joulun aikaan - joko oman kodin tunnelman tekemiseen tai lahjapakettiin kääräistäväksi. Aina ei tarvita paljon. Juhlan tunnun nostattaa jo kahvipöydälle yhden kauniin tabletin päälle koottu kokoelma jouluisia herkkuja. 

Lahjapolitiikkani on ankara. Ensinnäkään en hanki lahjoja kuin parille valitulle. Ja toisekseen täytyy lahjan täyttää samat ajattomuuden ja tunnelman kriteerit kuin joulun muutenkin. Oli paketin saaja sitten kirkassilmä silkohapsi tai varttuneempi kansalainen, on lahjan oltava enemmän kuin hetken hurmio. Kaunis ja laadukas arjen käyttötavara toimii tässä hyvin.

Näissä kuvissa erityisesti lahjaksi passaavaa Johanna Gullichsenilta: kosmetiikkalaukkuja ja niiden seurana Nereus- kankaasta ommeltu reppu värissä tiili. Kosmetiikkalaukkujen kuosit ovat ylhäältä alas / isoimmasta pienimpään: Tithonius värissä Lyijy, Selene värissä Vihreä, Helios värissä Tiili ja Doris värissä Lyijy. Alimmassa satsissa Tumma viininpunainen Helios, Musta Selene, Manteli Nereus ja Tiili Doris. Vaikka Johanna Gullichsenilla ei tosiaan ole kuoseja hurjan montaa (näet ne kaikki tuolla), tekevät monet värivaihtoehdot ja joidenkin kuosien kaksipuolisuus valikoimasta kuitenkin aika hengästyttävän. Kuosien ja värien yhdistelymahdollisuudet ovat herkulliset - ja lähes loputtomat!

 

 

 Minä en oikein ole sesonkiväri-ihminen. Omalta tuntuvat sävyt kulkevat kotona läpi kaikkien vuodenaikojen; vihreää, okraa, puuterista roosaa. Joulun ajan hämärän hyssy ja kynttilän valo kesyttävät ne utuisan tummiksi, kevät sitten taas valollaan kirkastaa ne heleämmiksi. Siispä mun jouluisat värit ovat niitä samoja kuin muinakin vuodenaikoina, en harrasta tekstiilien vaihtamista erikseen juuri keskitalven juhlaan. Mutta toki voin joulua juhlistaakseni satsata johonkin uuteen, sellaiseen jonka tiedän sitten ilahduttavan silmää ja mieltä läpi vuoden, monta vuotta. Sellaista voisi olla esimerkiksi muutama persoonallinen tyynynpäällinen olkkarin laverin päälle. Johanna Gullichsenilta mun suosikkejani ovat huiput, napakat putkityynyt (kuvassa vasemmalla Musta Tithonius ja oikealla Tiili Helios) sekä simppelit 50x50cm kokoiset tyynynpäälliset (kuvassa keskellä Manteli Nereus).

 

 

Täksi jouluksi Johanna Gullichsenin valikoimaan on putkahtanut jotakin pientä uutta - niin aina silloin tällöin tapahtuu. Yllä kuvissa uutuuksista pari: sohvalla soman pyöreä tyynymalli Beetle (kangas Nereus värissä tiili) ja alemmassa kuvassa upeat täysvillaiset Contract-tyynynpäälliset. 

Kaikkia tämän postauksen tuotteiden kankaita saa siis toki myös metritavarana, kannattaa laittaa korvan taa, jos on esimerkiksi johonkin sisustusompeluun tai verhoilutyöhön tarvetta. Ja simppelit ompelutyöt, kuten tyynyn- tai patjanpäälliset omilla mitoilla järjestyvät Johanna Gullichsenin Erottajan myymälänkin kautta, sinne kannattaa olla yhteyksissä jos tarvis on. Esimerkiksi nuo ylemmän kuvan sohvan Helios-jättityynyt olen teettänyt heillä.

Jos kynnelle kykenee, kannattaa käydä joulun alla katsomassa ja hypistelemässä kauneutta jommassa kummassa Johanna Gullichsenin myymälässä, Helsingin Erottajalla tai Lasipalatsissa. Jos myymälät sijaitsevat sinusta katsoen liian kaukana, niin eipä hätää; niihin voi tehdä myös virtuaalivierailun Google Mapsissa. Tuolla Erottaja, tuolla Lasipalatsi.

Muutos

Muutoksia, niitähän elämään mahtuu. Toiset sujuvat kevyesti, toiset tuntuvat kovemmin. Kaikki kuljettavat eteenpäin. Tämä on viimeinen kuva, jonka otin meidän vasta rakennetulta rantamökiltä.

Mökkiä ei rakennettu myytäväksi vaan pidettäväksi. Sen jokainen nurkka suunniteltiin juuri meille sopivaksi. Mutta niin muuttuvat tilanteet sekä elämässä että maailmassa elämän ympärillä. Syyskuussa saimme mökistä silmänräpäyksessä erinomaisen ostotarjouksen ja kaupat tehtiin pian sen jälkeen. Muuttokuorma siirtyi, avaimet laitettiin uusiin taskuihin. Vaikka olo olikin samaan aikaan haikea, oli myyntipäätös vuoren varma. Tiedän kokemuksesta, että luopumiset antavat aina tilaa jollekin uudelle. En tiedä vielä mitä tuo uusi voisi olla, mutta odotan kutkuttavalla jännityksellä.

Näitä asioita jää rakkaalta rantamökiltä eniten ikävä: Hiljakseen hengitteleviä hirsiseiniä. Jätti-ikkunoista avautuvia järvimaisemia, jotka olivat jokaisella vilkaisulla henkeäsalpaavan hienot. Saunan loistavaa Veto-kiuasta ja parhaita löylyjä, joissa olen koskaan ollut. Järven pehmeää vettä iholla. Kuikkapariskuntaa, metsäjänisperhettä, joutsenporukkaa. Sienimetsiä, metsäteitä, puiden latvojen ylle nousevaa kuuta. Seudun ja sen kesäasukkaiden hienoa fiilistä. 

Minulla on jännä tunne, että nuo rannat ja seudut palaavat elämässä eteen vielä. Aika näyttää onko se vain tunne vai enne.

Makuuhuoneen uusi ilme

Kaupallinen yhteistyö: Tikkurila Suomi

Kaupunkikodin toisesta makuuhuoneesta puuttui “se jokin”. Huoneen fiilis sinänsä oli mukavan neutraali ja rauhallinen hillityn harmaine seinineen, mutta kokonaisuus tuntui vähän kalsealta, eikä makkarissa juuri tehnyt mieli viettää aikaa muuten kuin nukkuen. Tällaisissa tilanteissa sanoisin että kannattaa tarttua ennemmin maalitelaan, kuin lähteä vaihtamaan koko huoneen kalustusta ja tekstiilejä. Seinän väriä muuttamalla voi saada koko homman yhtäkkiä heräämään uudella tavalla eloon, ilman että mitään uutta tavaraa tarvitsee lähetä hankkimaan.

Lähtötilanne oli siis tämä: seinät maalattu vaalean harmaiksi, olemassa olevat tekstiilit (sängynpääty, helmalakana ja pimennysverhot) myös harmaat. Tumman sängyn lisäksi tumma lipasto ja valkoinen yövalo, seinällä pari vintage-peiliä. Ja sitten ei kun valitsemaan seinille uutta sävyä, joka saisi nämä elementit kiinnostavampaan valoon.

Tuumasin että nyt tarvitaan jotain muhevan lämmintä ja juurevaa. Myös aika tumma sävy oli heti mielessä, tämä huone kun on talomme valoisin. Lisää pesämäistä tunnelmaa oli saatava. No miten sopiva sävy sitten löydetään tuhansien vaihtoehtojen joukosta? Sanoisin, että näin: ensin katsotaan värikartoista mihin väriin tekisi mieli kietoutua. Sitten kokeillaan värin muutamaa eri tummusastetta ja sävyvariaatiota käytännössä maalaamalla testialueet huoneen seiniin. Mun mielitekoni oli nyt lämmin, hiukan harmaaseen taittava sammaleinen armeijanvihreä.

 

Tikkurilalla on tähän värivaihtoehtojen pähkäilyhommaan huippu systeemi, netistä helposti tilattavat Sävytesterit. Paketin mukana tulee kolme pientä maalipurkkia valitsemissasi sävyissä, sekä hommaan sopiva pensseli. Eikun vain maalaamaan testialueita! Niitä kannattaa tehdä vähän eri puolille huonetta: listojen viereen, valoisimpaan kohtaan ja hämärimpään nurkkaan, kalusteiden tuntumaan ja lattianrajaan. Näin pääsee hyvin jyvälle siitä, miten sävyt toimivat huoneen olemassa olevien elementtien kanssa.

 

 

Tässä mun valitsemani ehdokkaat. Ylin/tummin on J457 Zen. Keskimmäinen on X455. Ja alin/vaalein X454 Riisi. Ai että, kaikki ihania ja kaikissa omat hyvät puolensa! Riisi olisi loistava valinta, jos haluaisi seinät joiden yleisvaikutelma on lämmin ja luonteikas valkoinen. X455 olisi hieno valinta, jos olisi mielessä klassinen tausta kodin kalusteille ja tauluille. Näistä päädyttiin nyt kuitenkin tuohon tummimpaan, siispä makkarin seiniin tulee rauhoittava ja tunnelmallinen Zen. Ja nuo kaksi muuta laitetaan korvan taa tulevia projekteja ajatellen.

Maaliksi valkkasin Tikkurilan Harmonyn. Erinomainen täyshimmeä luottomaali, joka peittää todella hyvin ja on myös todella mainio maalattava. Tuollainen sametinhimmeä maali on silläkin tapaa armollinen, että se häivyttää mukavasti pienet pinnan epätasaisuudet. Ja onhan Harmonyllä toki myös avainlippu, Joutsenmerkki ja Allergia-, Iho- ja Astmaliiton tunnus - tärkeitä asioita nekin ainakin tälle maalarille.

 

 

Ja tältä näyttää Zen makkarin seinillä. Huoneen tunnelma asettui kohdalleen, sinne laskeutui rauha ja roppakaupalla kotoisuutta. Lipaston syvä ruskea ja sängynpäädyn ja helmalakanan tumma harmaa ovat edukseen. Pimennysverhot nousevat nyt esiin aiempaa vaaleampina, kun seinän sävy tummeni. Ainoat tavaravaihdokset huoneessa ovat nämä: päätyseinän pieni öljyvärimaalaus muutti toiseen huoneeseen ja sieltä tuli tilalle toinen, jonka aihe passasi paremmin uuteen fiilikseen. Lakanat vaihdettiin puhtaisiin ja sängylle heitettiin vielä aiemmin olkkarissa palvellut puuterinpunainen viltti - se on nyt oivallinen vastaväripari vihertäville seinille. Hyvä tuli!

Mökin keittiö

Jääkaapit vasemmassa ja oikeassa reunassa

 

Tällainen tuli mökin kompaktista keittiöstä. Kaikki toiminnot haluttiin yhden tason alle, ei haluttu lainkaan korkeaa kaappia. Siispä sijoitettiin tason alle kaksi integroitua jääkaappia, ne löytyvät molemmista päistä. Toisessa on myös pakastelokero jääpaloille, jätskeille jne. Jääkaappien lisäksi napakkaan kyökkiin mahtui yksi laatikosto, allaskaappi roskille ja uuni. Lietenä irrallinen induktiolevy Ikeasta (tällainen), jonka voi tarpeen mukaan siirtää paikasta toiseen. Viedä vaikka ulos, jos haluaa helteellä keittää potut siellä. Tasomateriaaliksi valitsin linoleumin. Se on paitsi superkaunis, myös käytössä ihanan hiljainen kun silkinpehmeästä pinnasta ei kuulu kattilan ja astioiden kolahduksia. Jotta keittiön ilme pysyisi mahdollisimman virtaviivaisena, laitettiin tasoon ylitystä ihan vain minimimäärä. Mihinkäs astiat sitten? Niiden säilöksi hankittiin huutokaupasta erillinen kaappi, jonka alanurkka hiukan vilahtaa tuossa toisessa kuvassa.

Suunnittelin ja piirtelin keittiön itse ja sen toimitti Gigantin Epoq-keittiöt. Gigantista hankittiin myös  Electroluxin koneet, eli jääkaapit ja uuni. Tässä keittiön anatomiasta vielä joitakin lisätietoja:

-Ovien sävy Classic White

-Taso linoleumia, väri syvänvihreä Conifer

-Teräsallas Epoq Silver

-Simppelin hillityt nuppivetimet hankin erikseen Helakaupasta

-seinävalaisin Artemiden Tolomeo Mini Parete on löytö Tori.fi:stä 

 

Hei hei selkävaivat

 

Kaupallinen yhteistyö: Familon

Palataanpa ajassa kolme vuotta taaksepäin hetkeen, jolloin tämä meidän uusi talomme kaupungissa valmistui. Ensimmäisenä kalusteena uuteen kotiin sisään kannettiin vierashuoneen sänky, josta kirjoittelin silloin ennakkotunnelmia.

Silloin jo uumoilin “vierashuoneen” tulevan kovaan käyttöön - ja niin se on tullutkin. Hotellimaiset olosuhteet ovat houkutelleet talon väkeä nukkumaan huoneessa ihan itse ja ei kai sitä enää vierashuoneeksi lainkaan kutsutakaan - vieraatkin majoitetaan nykyään talon toiseen makkariin.

 

 

Mun selälleni nuo Familonin Lux-sijauspatja ja Hotel-joustinsänky ovat kyllä aivan parhaat. En enää halua muulla nukkuakaan. Aiemmin kärsin yläselän jumeista, jotka muutamaan otteeseen äityivät rintarangan fasettilukoiksi. Kipiää hommaa. Aamuisin herätessä selkä tuntui ajoittain olevan aina erityisen juntturassa, huomasi kyllä että “nukkumisvälineillä” on merkitystä. Nyt ei säännölliselä selän liikuttamisella ja noiden sängyn ja petarin myötä ole ollut enää selkävaivoista mitään huolta ja uni maistuu. Kolmen vuoden nukkumiskokemuksella uskallan siis todellakin suositella.

Mun selkävaivoihin tepsi tällainen nukkumaresepti:

-hyvä ja tukeva joustinsänky
-käännettävä petauspatja, jonka toinen puoli lämmön ja painon mukaan muotoutuvaa älypehmustetta
-älyvaahdolla täytetty niskatyyny
-vartalotyyny

 

Niskatyyny ja vartalotyyny sängyllä lepäilemässä

 

Hyvän patjan ja petarin rinnalla mulle toimii siis niskaa hyvin tukeva Memory-niskatyyny ja pitkulainen Original-vartalotyyny selän tukena kyljellään nukkuessa. Mun selkäni kiertyy kyljellään helposti mutkalle ja saan sen pidettyä paremmin suorana kun otan vartalotyynyn yöksi tiukkaan kokovartalohalausotteeseen. Tavallisella tyynyllä nukkuessa myös niska on taipunut turhaan mutkalle, niskatyyny pitää siltäkin osin ruodon öisin suorassa.

Niskatyynystä hiukan tarkemmin: se on muotoiltu niin, että se tukee niskaa erityisen hyvin. Täyte on kehon lämpöön ja painoon reagoivaa älypehmustetta, joka muotoutuu nukkujan mukaan. Kaiken kaikkiaan ergonominen meno.
 

Ylempi Memory Shape-tyyny, alempi Memory-tyyny.

Niskatyynyjen älyvaahtotäytteet, ylempi Memory Shape ja alempi Memory.

 

Olen ollut hitsin tyytyväinen Memory-niskatyynyyn. Nyt testailin myös Familonin valikoimaan tullutta uutuutta, Memory Shape -tyynyä. Siinä on suht sama idea ja täytteenä myös älyvaahtoa, erona mm. oma syvennys niskalle. Tämä tyyny sopii myös leveäharteisille nukkujille. Todella hyvä tämäkin ja käyttöön pääsee, mutta kyl sanoisin että Memory pysyy mun suosikkina ja vakiotyynynä. Nämä tyynyt kuuluvat Familonin Smart-sarjaan, josta löytyy monenlaista “hifiä” hyvän unen etsijälle. Sarjan ajatuksena on materiaalien ergonomisuus, muokattavuus ja säädettävyys, muun muassa.

 

Tässä vielä toinen nokkela uutuus, jota saatiin nyt testailla: vastuullisista matskuista valmistettu Four Seasons -peitto, joka koostuu kahdesta eri paksuisesta, neppareilla yhteen kiinnitettävästä peitosta. Siinä tulee oikeastaan kolme peittoa yhden hinnalla: yksittäinen ohut ja kevyt peitto, yksittäinen hiukan paksumpi ja lämpimämpi peitto, ja sitten nuo molemmat yhteen neppareilla kiinnitettynä ihanan ylellisen paksu ja todella lämmin “talvipeitto”. Yhdessä paketissa siis peittoa joka makuun ja tarpeeseen. Tässä taloudessa on yksi ohuiden peittojen ystävä ja yksi paksujen täkkien alla nukkuja, siispä jaettiin nyt Four Seasons kahtia ja sujautettiin puolikkaat vielä ihanan rapsakoihin salvianvihreisiin perkaalilakanoihin.

 

Loppuun pari hyvää alevinkkiä: Familonilla on 9.11. asti käynnissä Valmis talviunille -kampanja, jossa kaikki peitot tyynyt ja lakanat ovat -20% alessa. Siis juurikin mm. tässä jutussa mainitut niska- ja vartalotyynyt, 3 in 1 -peitto ja perkaalilakanat.

Vanhan huussin makeover

 Kaupallinen yhteistyö: Tikkurila

 

Uusi mökki, vanha huussi. Meidän mökin 70-lukulainen kevythirsinen huussi oli kaikessa kulahtaneisuudessaan sympaattinen, mutta alkoi huolestuttaa miten sen käy sään armoilla ajan kuluessa. Ulkopintojen käsittelyn huoltoväli oli päässyt venähtämään vuosikymmenten mittaiseksi, eikä muinoin tehdystä pintakäsittelystä ollut jäljellä oikeastaan muuta kuin etäinen sävymuisto. Kauhtuneilla seinillä alkoi myös jo olla aika tavalla homepilkkua. Ulkopinnoille tartti kyllä todellakin tehdä jotain. Mutta mitä, millä ja miten? 

 

 

Aika pian päädyttiin laittamaan huussin pintaan kuullote. Se jättää puun syyt kauniisti esille, korostaa sen luontaista kauneutta ja suojaa puupintaa tehokkaasti sään rasituksilta. Valkattiin käyttöön Tikkurilan vimosen päälle huippuunsa kehitetty vesiohenteinen, osittain biopohjainen Valtti Plus Color ja sen alle puun kestävyyttä lisäämään Valtti Plus Pohjuste. Tällä yhdistelmällä saadaan todella pitävä pinta, jota ei aivan juuri heti tarvitse sitten olla uudestaan sutimassa. Omia työtunteja ja ympäristöä säästyy, kun käsittelyn tekee kertalaakista laadukkaasti ja kestämään vuosia.

Mutta minkä värinen kuullote laitettais?

 Tikkurilalla on mainio palvelu värin pähkäilijöille, nimittäin Colour It -sävytesterit. Tuolta näppärästä verkkopalvelusta voi tilata tosi kohtuulliseen hintaan kotiin kokeiltavaksi värimalleja ja sisä- ja ulkomaalien sävytestereitä. Enää ei tarvitse pähkäillä rautakaupassa minkä kokoisiin purkkeihin testisävyn saisi sekoitettua ja mitä yli jäävillä maaleilla tekisi. Minä tilasin tuolta palvelusta kolmen pienen kuullotepurkin sävytesteripaketin. Sen mukana tuli ihanasti pensselikin, eikun siitä vain testaamaan! Sävyiksi valitsin Tikkurilan Kuullotteet ja puuöljyt -värikartasta mustanpuhuvan Piki-sävyn 5089 ja kauniin vihertävän Turve-sävyn 5088, sekä Deco Grey -kartasta tummanharmaan 5148.

Sivelin testivärialueet rohkeasti suoraan huussin katseilta piilossa olevaan takaseinään. Ovatpa vaan kauniita tummia sävyjä kaikki kolme. Piki 5089 (alinna) on ylellisen syvän musta, 5148 (keskellä) on tyylikäs neutraalin lämmin tummanharmaa ja Turve 5088 (ylin) hienosti metsäiseen ympäristöön sopiva vihreään taittava. Aivan ylinnä näkyy vielä käsittelemätön huussin seinän sävy. Hieno olisi tullut, olisipa valinnut näistä sävyehdokkaista minkä vain. Minä jäin jahkailemaan kaikkien kolmen parhaita puolia ja lopulta mökin toinen omistaja esitti toiveen että päädyttäisi muhevaan mustaan. Piki se siis on. 

 

Ja sitten töihin: tuolta löytyy kattavat ohjeet tällaisen vanhan hirsiseinän käsittelyyn. Hommaan kannattaa varata tyovaiheineen ja kuivumisaikoineen muutamia päiviä. Juuri mukavaa kiireetöntä kesäpuuhaa! Katsotaanpa sama huussikäytännössä. Ensin pinnan pesu Tikkurilan homeenpoistoaineella ohjeen mukaan. Sen jälkeen kävin seinät kevyesti läpi teräsharjalla ja rapsuttelin pinnoista pois harmaantuneen puuaineksen sekä pihkaknöllit.

 

 Koska huussin edellisestä käsittelystä oli vuosikymmeniä, oli edellinen kuullostekerros jo hiutunut ja pinnat pääosin kauhtuneet lähes puupuhtaiksi. Siispä Valtti Plus Pohjuste oli paikallaan suojaamaan puuta halkeilulta ja veden imeytymiseltä. Nämä pohjatyövaiheet ennen varsinaisen sävyn sipaisemista vievät toki aikaa, mutta kokemuksesta kyllä sanoisin että niissä ei kannata oikoa. 

 

Pohjusteen kuivuttua pääsin siihen herkuimpaan hommaan, eli Valtti Plus Colorin sivelyyn huussin pintaan. Se oli oikein mukavaa siveltävää, koostumukseltaan hyvin pensselissä pysyvää eikä työskennellessä roiskunut tai valunut. Ja nyt nähdään millainen vaikutus pintojen uusintakäsittelyllä oli huussivanhuksen ulkomuotoon. 

Ai että tuli HIENO. Ei enää näytä yhtään siltä, että oli käyttöikänsä päässä ja ihan kohta kaatumassa kumoon. Musta sävy toden totta teki pienestä huussirakennuksesta ylellisemmän näköisen. Se maastoutuu nyt hienosti maisemaan ja mustat seinäpinnat ovat kaunis pari ympäröivän vihreän lehvästön ja varvikon kanssa - koko pihapiirikin ikään kuin asettui ja ryhdistyi. Huussissa myös käy nyt enemmän mielellään, kun se on kokonaisuudessaan niin paljon siistimmän oloinen. Kylläpä vain kannatti huoltokäsitellä. Tulipa tässä nyt vähän himo tehdä vessan sisäpuolenkin pinnoille pieni maalaus-makeover… 

 

 

Otetaanpa vielä loppuun klassisesti ennen ja jälkeen -kuvapari. Heippa vanha rämähuussi, tervetuloa tyylikäs luksushuussi. Huoltokäsitelty hirsipinta ei kyllä paljon uudelle häviä!